SLIDER

IGTT: MATKAPÄIVÄKIRJA KARPATHOKSELTA


Päivä 1
Tervetuloa kohteeseen!

Olin perillä Kreikan Karpathoksella heinäkuisena sunnuntaiaamuna vajaan neljän tunnin suoran lennon ja lähes yhtä lyhyiden yöunien jälkeen. Lento lähti aamuviideltä, joten takana oli aivan liian aikainen herätys ja edessä koko päivä uuden ihmettelyä. Olin varannut lentokenttäkuljetuksen, joka vei kätevästi puolessa tunnissa perille. Oli muuten ensimmäinen kerta ikinä - niin sitä omatoimimatkailija nauttii valmiiden palvelujen helppoudesta.

Päivä käynnistyi vasta kahvilla hotellin ravintolassa. Ekan päivän tarkoituksena oli totuttautua aurinkoon ja tutustua rauhassa lomaviikon tukikohtaan, Pigadiaan. Kävimme ystäväni kanssa ruokakaupassa, ostimme jääkaapin täyteen aamupala- ja lounastarvikkeita sekä kaupan halvinta valkoviiniä, joka osoittautui todelliseksi voittajaksi. Mikä hinta-laatusuhde! Olin aivan ällistynyt, miten hiljaista joka puolella oli. Missä ovat muut matkailijat? Missä paikalliset? Mihin mä olen tullut?

Viiden maissa kävelimme noin kilometrin päässä sijaitsevaan ravintolaan, jossa oli matkanjärjestäjän tervetulotilaisuus. En ole aikaisemmin käynyt vastaavassa, mutta se osoittautui itse asiassa oikein hyödylliseksi. Saimme asiaankuuluvan tervetulojuoman ja teimme oppaan kertoman perusteella päätöksen retkestä. Varaaminen ja maksaminen onnistuivat sovelluksen kautta - niin helppoa.

Tilaisuuden ja muutamien kysymysten jälkeen kävelimme rantahiekkaa pitkin Pigadian keskustaan, jossa söimme illallista todennäköisesti turistien eniten suosimassa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja keskusta näytti herttaiselta iltavalaistuksessaan. Myös ihmiset olivat ilmestyneet jostain ja keskusta tai tarkalleen sen pari korttelia oli täynnä elämää. Kävelimme takaisin hotelliin toista reittiä, joten ensimmäisenä päivänä olimme nähneet yllättävän suuren osan kaupunkia. Pigadista olen kirjoittanut enemmän täällä


Päivä 2
Oih, uima-allas ja aurinko! 

Nuo lomailijan kaksi parasta kaveria! Toinen päivä Karpathoksella oli yhtä rento kuin ensimmäinen, ellei rennompi. Hyökkäsimme aurinkotuolien kimppuun heti aamusta. Olimme tarkkailleet allaskäyttäytymistä edellisenä aamuna ja tulleet siihen tulokseen, että parhaat paikat viedään käsistä.  Olipa ihana uida ja nauttia auringon lämmittämästä ilmasta! Tässä vaiheessa ja myös reissun viimeisenä päivänä olin takuulla paikan vaalein turisti. Rusketun 
kyllä, mutta erittäin hitaasti ja huolellisen aurinkorasvailun tuloksena.

Hotellissa oli pieni kirjanurkkaus, josta löysin pokkarin Täydellä teholla yötä päivää. Kirjan nimi kuulosti turhan aikaansaavalta, mutta se osoittautui lopulta sopivan kevyeksi lomalukemiseksi. Teimme lounaaksi kreikkalaista salaattia tai lähinnä oman versiomme siitä ja illallista varten suuntasimme keskustaan. Illallishetket venyivät useiden tuntien mittaisiksi hyvästä ruoasta, viinistä ja keskustan tunnelmasta nauttimisen ansiosta. Paluumatkalla kävimme ruokakaupassa, josta ostin liian kallista, mutta hyvää jäätelöä.


Päivä 3
Kira Panagia

Olimme saaneet oppaalta tervetulotilaisuudessa bussiaikataulun. Suunnittelimme retkiä rannoille ja kyliin ja lopulta päädyimme aloittamaan tutustumisen Kira Panagiasta. Jos olette lukeneet aiemman juttuni rannasta, niin tiedätte, että se oli suosikkini. 

Teimme aamupalan hotellihuoneessa, pakkasimme päivän kamppeet laukkuun ja kävelimme bussiasemalle. Luulimme olevamme ajoissa liikkeellä, mutta kuinkas kävikään. Olimme porukan viimeisiä ja lipunoston jälkeen pääsimme istumaan bussin keskikäytävälle muovituolien päälle. Tilanne oli huvittava, mutta itse asiassa paikat osoittautuivat yllättävän hyviksi, sillä tuoleissa ei ollut selkänojaa hiostamassa ja kuluttamassa valmiiksi rasvattua selkää. Turvallisuudesta ei sitten kannata puhuakaan.

Aloitimme Kira Panagiaan tutustumisen pienestä punakattoisesta kirkosta, jonka ympäriltä oli loistavat näköalat niin merelle kuin rannalle. Otimme valokuvia, ihailimme maisemia ja hikoilimme. Päivä rannalla sujui kuten kaikki onnistuneet rantapäivät – makoilua mahallaan, vedessä rentoutumista, makoilua selällään, toinen pulahdus veteen ja niin edelleen. Söimme rannan tuntumassa olevassa toisessa ravintolassa lounaan ja jatkoimme rentoa oleilua saman kaavan mukaan. 

Palasimme Pigadiaan viiden (?) jälkeen. Suihkun ja vaatteiden vaihtamisen jälkeen ilta noudatteli tuttua kaavaa hyvän ruoan, valkoviinin ja keskustan tunnelman parissa. Pigadian ravintolat täyttyvät myöhään, joten aikainen illallinen takaa ravintolan parhaat paikat. 


Päivä 4
Apella Beach

Toinen rantapäivä heti perään – tätähän varten Karpathokselle on tultu! Apella Beach on valittu Euroopan kauneimmaksi rannaksi, joten se oli ehdottomsti nähtävä. Aamupalaa, tavaroiden pakkaamista, kävely bussiasemalla - mikään ei hirveästi poikennut edellisestä päivästä. Jopa matka Apellaan oli lähes sama kuin Kira Panagiaan muutamaa viimeistä kilometriä lukuun ottamatta.

Apellassa vuokrasimme aurinkotuolit ja -varjon. Viihdyin aiempaa paremmin varjossa kirjaa lukien. Välillä makasin auringossa, mutta melko pian pulahdin viilentävään veteen. Onnistuin saamaan pientä punoitusta selkään, vaikka olin todella tarkka aurinkorasvan kanssa. Ei mitään vakavaa, eikä mitään, mihin kunnon aloe vera ei tehoa. Kävimme myös lounaalla. Takaisin Pigadiassa olimme samoihin aikoihin kuin edellisenä päivänä. Apellasta löytyy oma juttunsa täältä

Illalla ei tapahtunut mitään merkittävää, tosin tämän rantapäivän jälkeen taisimme syödä hotellin lähellä olevassa ravintolassa, emme Pigadian keskustassa. Ilta päättyi tuttuun tapaan lyhyeen (?) some-hetkeen, valokuvien ihailuun ja kirjan lukemiseen. Olin todellakin lomalla, en reisussa tai keskellä seikkailua. Juuri tätä työ-minäni kaipasi, niin rentoa.


Päivä 5
Olympos ja Diafani

Koska kaikki retkipäivät on hyvä tehdä peräkkäin, lähdimme reissun viidentenä päivänä Olympoksen ja Diafanin kyliin matkanjärjestäjän valmismatkalla. Nukuin yön vähän levottomasti, joten aamukahdeksan lähtö naapurihotellista ei ollut houkuttelevin vaihtoehto. Kannatti kuitenkin herätä, sillä edessä oli upea päivä. 

Valmis päiväretki oli helppo tapa tutustua kahteen kylään yhdellä reissulla. Bussi haki aamulla ja vei satamaan, josta lähdimme laivalla Diafaniin. Diafanissa nousimme toiseen bussiin, joka vei Olympoksen kylään ja takaisin. Sitten vielä paluumatka laivalla ja bussilla, niin olimme onnellisesti takaisin hotellilla puoli seitsemän maissa illalla. Oppaan johdolla saimme kuulla monista paikoista enemmän kuin omatoimisesti, joten olen iloinen, että valitsimme valmisretken juuri tähän kohteeseen.

Retkestä löytyy oma juttunsa täältä, joten en kerro kaikkia yksityiskohtia tässä, mutta sen verran on pakko sanoa, että Olympos on todellakin käymisen arvoinen paikka. Vuoristokylän korkeimmilta kohdilta on upeat näköalat merelle, jonka väri vaihtelee turkoosista tummansiniseen. Kapeilla kaduilla seikkailu johdattelee paikallisen elämän pariin ja välillä turhan lähelle yksityisiä pihoja ja puutarhoja.


Päivä 6 
Pigadian ranta

Kävimme Pigadian rannalla lyhyesti ensimmäisenä päivänä, joten mitä turhaan lähteä merta edemmäksi kalaan, kun voi nauttia samasta auringosta 100 metrin päässä hotellista. Vuokrasimme päiväksi ihanat säkkituolimaiset rantatuolit, jotka muotoutuivat hyvin kaikkiin mahdollisiin lepoasentoihin. Päivä oli todella tuulinen. Pientä hiekkaa lensi tuulen mukana joka paikkaan, eikä hattu pysynyt millään päässä. Tässä pieni varoituksen sana, Karpathos on maineensa veroinen kovan tuulen suhteen, joten mukaan kannattaa ottaa hellehattu, joka oikeasti pysyy päässä.

Illalla parhaan auringonlaskun aikaan kävelimme Pigadian keskustan kupeessa sijaitsevalle hautausmaalle, josta oli loistavat näkymät niin kaupungin halki kuin merelle. Ihastun välillä kummallisiin paikkoihin ja tämä hautausmaa oli yksi sellainen. Kaunista vaaleaa marmoria, värikkäitä tekokukkia ja mieletön merimaisema. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, eikä vie paljon aikaa, kun sen voi yhdistää ilalliseen Pigadian keskustassa, joka on muutaman minuutin kävelymatkan päässä.


Päivä 7
Hotellin uima-altaalla hengailua

Viimeinen päivä saarella ennen seuraavan aamun aikaista herätystä ja kotiinpaluuta - pientä haikeutta oli ilmassa. Pohdimme päiväretkeä kiinnostavalle rannalle tai kylään, mutta tuttu ja turvallinen hotelliympäristö vei voiton.

Luin kirjaa uima-altaan laidalla ja säännöllisin väliajoin hyppäsin, tai no en oikeasti hypännyt, vaan astelin kuumilla laatoilla ripeästi veteen. Päivän tärkein tehtävä oli muistaa levittää aurinkorasvaa ja sen levittäminen, noh, se oli raskain fyysinen aktiviteetti.  Söimme illallista tutussa keskustassa, mutta uudessa ravintolassa. Pigadiassa oli niin paljon ravintoloita, että kävimme vain murto-osassa. Ostin tuliaisiksi muutaman pullon oliiviöljyä ja taatelista tehtyjä herkkuja. Hotelliin palatessani kirjoitin pari päivää aikaisemmin ostamani kortit ja vein ne lopulta postilaatikkoon, milloin muulloin kuin viimeisenä aamuna ennen kuin bussi tuli hakemaan kentälle.

Takana oli todella rentouttava ja onnistunut loma. Karpathos vastasi loistavasti kaikkiin odotuksiini, vaikka en oikeastaan osannut odottaa paljon muuta kuin rentoa lomailua. Saari on pieni ja siellä on vähän turisteja, joten se sopii kaikille rauhallista lomaa ja kauniita maisemia rakastaville. Vaikka suurin osa turisteista on pariskuntia ja perheitä, kyllä sinne myös kaveriporukat mahtuvat mukaan. Rauhallisuudesta kertoo hyvin se, että ihmettelin koko viikon, miksi en ole nähnyt juuri yhtään poliisia tai vartijaa. Oppaamme osasi kertoa, että saaren poliisit tylsistyvät, koska siellä on niin vähän tekemistä. Tämä maailma kaipaa kipeästi lisää tällaisia paikkoja.


Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Minut löytää Instagramista nimellä @elinamarjaana.

8 kommenttia

  1. Kylläpä nyt tuli sellainen tunne, että olisi aivan ihanaa päästä Lomalle oikein isolla alkukirjaimella :) Kiireettömyys on melkoista luksusta nykypäivänä, ja usein lomatkin tuppaa haukkaamaan vähän liian ison palan. Viikko kreikkalaisella saarella tekisi varmasti hyvää, ja edellisestä vastaavasta lomasta on jo useampi vuosi. Ehkä alan suunnittelemaan jotain vastaavaa ensi kesäksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Välillä tekee kyllä tosi hyvää täysrentoutua ja olla tekemättä mitään, etenkin noissa maisemissa. Kotiin palasi hyvin levännyt lomailija. 😊

      Poista
  2. Ihana Kreikka! En ole käynyt Karpathoksella, mutta näyttää aivan ihanalta :) Ja kuulostaa juuri täydelliseltä paikalta viettää rento loma! Nauratti tuo muovituolit bussissa, olen nähnyt niitä vain Aasiassa, mutta että Euroopassakin pistetään bussit niin täyteen! Haha, varmasti mielenkiintoinen kokemus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tosi ihastuttava paikka! Pieni Kreikka-kuume iski. Joo, ei mullakaan oo ollu muovituolikokemusta muualta kuin kaukomailta ennen tätä. 😁

      Poista
  3. Olisipa kiva päästä Kreikkaan pitkästä aikaa. Karpathoksella en ole käynyt, mutta näiden kuvien ja tarinoiden perusteella voisin ehdottomasti lähteäkin. Jotain maagista siinä Kreikan auringossa, turkoosissa meressä ja vitivalkoisissa kivitaloissa on. Mä niin tykkään!

    Ja nyt kun mulla on pienet lapset, en edes muista, miten ihanaa oli vain lueskella kirjaa ja hypätä omaan tahtiin veteen. Vaikka tykkään tosi paljon matkustaa lasten kanssa, niin kyllä mä välillä kaipaan juuri tuota tapaa lomailla. Mutta eiköhän senkin aika taas joskus tule. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä lämpimästi, jos kaipaa rauhallista kohdetta ja tietenkin juuri noita mainitsemiasi ihanuuksia Kreikasta. :) Matkailu on varmaan muuttunut paljon lasten myötä ja tuonut monenlaista uutta matkaan. Elämäntilanne kyllä vaikuttaa paljon.

      Poista
  4. Tulee niin mieleen nuoruus ja pakettimatkat. :) Mutta aika ankeana syksyisenä iltana tällainen iisi lomailu on juuri sitä, mitä kaipaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Mulla tosin jäi nuoruuden pakettimatkat väliin mutta tällä reissulla pääsin hyvin iisin lomailun makuun ja vieläpä kauniissa maisemissa. 😊

      Poista

© Elina Marjaana • Theme by Maira G.