Karpathos
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Karpathos. Näytä kaikki tekstit

IGTT: KESÄLLÄ KREIKKAAN? VALITSE RAUHALLINEN KARPATHOS

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Greece, Kreikka, Karpathos, Olympos, Pigadia, Apella Beach, Kira Panagia

Haaveiletko rauhallisesta ja rentouttavasta lomaviikosta mukavasti lämmittävän auringon alla? Toivotko valitsemaltasi kohteelta kaunista luontoa, turkoosina hohtavia rantoja ja herkullista ruokaa? Monet suuntaavat kesäkuukausina Kreikan saarille, eikä ihme, mutta vain harvat valitsevat sympaattisen Karpathoksen. Karpathoksella nautitaan rauhallisuudesta, kauniista luonnosta ja niin halutessaan myös seikkailuaktiviteeteista, mutta siellä ei juhlita eikä shoppailla samassa mittakaavassa kuin Kreikan isommilla saarilla.  Tässä seitsemän syytä valita Karpathos.

Greece, Kreikka, Karpathos, Olympos, Pigadia, Apella Beach, Kira Panagia

1. Rauhallisuus

Karpathoksen saarella asuu vain noin 6000 vakituista asukasta. Saarella on muutama isompi asukaskeskittymä, joista suurin on 2000 asukkaan pääkaupunki Pigadia. Jo pelkkä asukasluku kertoo sen, että kyseessä on pieni kylämäinen saari, jonka elämä kuitenkin vilkastuu kiireisimpään sesonkiaikaan. Jos haluat nauttia lomastasi rauhallisessa ympäristössä ja kaukana suurista turistimassoista, Karpathos on todella loistava vaihtoehto. Saari on monen pariskunnan ja lapsiperheen valinta, joten siellä näkee hyvin vähän isoja tai edes pieniä kaveriporukoita. Muutamaa pääkatua lukuun ottamatta autoja ja kävelijöitä tulee vastaan satunnaisesti eikä varsinaisia ruuhkia tai jonoja ole kuin ehkä suosituimpien ravintoloiden parhaimpiin illallispöytiin.

Lue myös: Pigadia - Karpathoksen pieni ja sympaattinen pääkaupunki & IGTT: Matkapäiväkirja Karpathokselta & Ensivaikutelmia Karpathoksen lomalta 

Greece, Kreikka, Karpathos, Olympos, Pigadia, Apella Beach, Kira Panagia

2. Upean karut maisemat

Jos nautit aavistuksen karuista ja kuivista kalliomaisemista, Karpathos tarjoaa sinulle juuri sellaisia. Luonto ei ole erityisen vehreä, mutta kaunis se kyllä on ja tietenkin sieltä löytyy myös ne kaikista rakkaimmat etelänkasvatit - palmut. Parhaita maisemia on paljon, mutta ainakin Olympoksen kylän laidalta löytyy huikea ja myös huikean tuulinen näköalapaikka sekä Kira Panagian rannalla, pienen kirkon edustalla on kaunis näkymä alas rannalle. Maisemia kannattaa ihailla myös bussimatkoilla tai vuokra-autolla, eikä veneretken tekeminenkään ole huono idea. Me matkustimme laivalla Pigadiasta Diafaniin ja saman tyyppisiä matkoja järjestetään myös muihin kohteisiin. Lämmin suositus niille!

Greece, Kreikka, Karpathos, Olympos, Pigadia, Apella Beach, Kira Panagia

3. Kirkas vesi ja rauhalliset rannat

Monet Karpathoksen rannoista ovat pieniä kauniita lahdenpoukamia, joihin ei mahdu suuria määriä ihmisiä tai aurinkotuoleja. Tämä on ihan loistava juttu, sillä turkoosista merestä ja rantaa ympäröivistä kalliomaisemista voi nauttia ilman suuria ihmismassoja tai häiritseviä ääniä. Omia suosikkejani olivat Kira Panagia ja Apella Beach, mutta saarelta löytyy lukuisia muitakin rantoja, joista osa on vielä paljon pienempiä ja rauhallisempia. Joillekin rannoille pääsee kätevästi bussilla, toisille täytyy suunnata vuokra-autolla. Ravintoloita, kauppoja ja muita palveluja on rajoitetusti, joten kannattaa selvittää etukäteen onko rannan läheisyydessä sellaisia vai onko parempi ottaa omat eväät mukaan.

Greece, Kreikka, Karpathos, Olympos, Pigadia, Apella Beach, Kira Panagia

4. Herttaiset pikkukirkot

Yksi Karpathoksen mielenkiintoisimmista erityispiirteistä ovat pienet vaaleat kirkot, joita löytyy lähes joka puolelta. Kirkkoja on noin parituhatta, mikä on melkoinen luku ottaen huomioon, että saarella on asukkaita vain kolminkertainen määrä. Kirkkoja on helppo bongata rinteiden päältä, laaksojen uumenista ja rantojen läheisyydestä. Kirkot tuskin ovat kovin monelle ainoa syy matkustaa Karpathokselle, mutta ne ovat kiva lisä paikallisessa maisemassa. Oman kokemukseni pohjalta uskallan sanoa, että monet niistä ovat huomattavasti kauniimpia ulkopuolelta, mutta kannattaa kurkistaa myös muutaman kirkon sisäpuolelle.

Greece, Kreikka, Karpathos, Olympos, Pigadia, Apella Beach, Kira Panagia

5. Olympoksen ihastuttava kylä

Jos haluat nähdä suhteellisen perinteistä karpathoslaista elämää, suuntaa saaren pohjoisosassa sijaitsevaan Olympoksen kylään. Muutaman sadan asukkaan kylässä voit nähdä perinteisiin vaatteisiin pukeutuneita vanhempia naisia ja ihastuttavia vanhoja tuulimyllyjä. Kylä on todella sympaattinen ja herttainen, tosin matkailijoille suunnattujen tuotteiden ja palvelujen myynti on löytänyt sen pääkadulle, tosin ihan järkevissä mittasuhteissa. Ei kuitenkaan tarvitse suunnata kuin yksi tai kaksi katua kauemmaksi ja voilá ketään ei näy yhtään missään. Parasta Olympoksen kylässä on huikea sijainti vuorenrinteellä, josta on upeat näköalat alas sinisenä hohtavaan mereen. Osallistuin opastetulle kierrokselle, mikä oli loistava juttu siksi, että sain tietää paikasta ja sen historiasta huomattavasti enemmän kuin, mitä olisin itse jaksanut perehtyä.
Greece, Kreikka, Karpathos, Olympos, Pigadia, Apella Beach, Kira Panagia

6. Herkullinen ruoka

Käsi ylös, jos olet kreikkalaisen ruoan ystävä? Pienestä koostaan huolimatta Karpathoksen suurimmissa keskittymissä on monipuolinen ravintolavalikoima, eikä samaan ravintolaan tarvitse välttämättä palata yhden lomaviikon aikana. Ruoka on keskimäärin todella hyvää, eikä halvassa talonviinissäkään ole valittamista. Toki ruoka on kaikissa paikoissa aika samanlaista ja viikon aikana tuli maistettua monia eri versioita kreikkalaisesta salaatista ja muista kasvisvaihtoehdoista. Tykkäsin ruoasta todella paljon, vaikka sen esillepanoon ei juurikaan panosteta. Huoneistohotellissa majoittuville pienikokoisten ruokakauppojen valikoima tulee varmasti tutuksi. Aamiainen maistui oikein hyvin omalla terassilla aamuauringon paistaessa edessä avautuvalle allasalueelle.
Greece, Kreikka, Karpathos, Olympos, Pigadia, Apella Beach, Kira Panagia

7. Miellyttävän tuulinen ilmasto

Kreikkaan matkustetaan usein kuumimpina kesäkuukausina, vaikka itse asiassa ilmasto voisi olla miellyttävämpi kesäsesongin alku- ja loppuvaiheessa. Karpathos tunnetaan tuulisena saarena ja tämä todellakin pitää paikkansa. Saarella käy sen verran kova viima, että kevyet rantahatut kannattaa jättää kotiin. Ainakaan omassa päässäni ne eivät pysyneet kuin uima-altaalla tai rantatuolissa paikallaan makoillessani. Tuulesta on kuitenkin paljon hyötyä, sillä se viilentää mukavasti muuten tuskastuttavan kuumaa ilmaa. Toki siitä on myös haittaa, jos yrittää saada pyyhkeen pysymään paikallaan tai haluaa viettää siistin rantapäivän ilman, että hiekka lentää ja tarrautuu hikiselle iholle. Itse kuitenkin nautin kevyestä tuulenvireestä ja se teki olosta muuten lämpimässä ilmastossa huomattavasti siedettävämmän.

Greece, Kreikka, Karpathos, Olympos, Pigadia, Apella Beach, Kira Panagia

Mutta hei, mikä on sinun suosikkisaaresi Kreikassa ja miksi?

Kuvahaun tulos haulle igtt logo

Tämä blogipostaus on osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Minut löytää Instagramista nimellä @elinamarjaana. Nähdään siellä!

IGTT: MATKAPÄIVÄKIRJA KARPATHOKSELTA

torstai 5. lokakuuta 2017


Päivä 1
Tervetuloa kohteeseen!

Olin perillä Kreikan Karpathoksella heinäkuisena sunnuntaiaamuna vajaan neljän tunnin suoran lennon ja lähes yhtä lyhyiden yöunien jälkeen. Lento lähti aamuviideltä, joten takana oli aivan liian aikainen herätys ja edessä koko päivä uuden ihmettelyä. Olin varannut lentokenttäkuljetuksen, joka vei kätevästi puolessa tunnissa perille. Oli muuten ensimmäinen kerta ikinä - niin sitä omatoimimatkailija nauttii valmiiden palvelujen helppoudesta.

Päivä käynnistyi vasta kahvilla hotellin ravintolassa. Ekan päivän tarkoituksena oli totuttautua aurinkoon ja tutustua rauhassa lomaviikon tukikohtaan, Pigadiaan. Kävimme ystäväni kanssa ruokakaupassa, ostimme jääkaapin täyteen aamupala- ja lounastarvikkeita sekä kaupan halvinta valkoviiniä, joka osoittautui todelliseksi voittajaksi. Mikä hinta-laatusuhde! Olin aivan ällistynyt, miten hiljaista joka puolella oli. Missä ovat muut matkailijat? Missä paikalliset? Mihin mä olen tullut?

Viiden maissa kävelimme noin kilometrin päässä sijaitsevaan ravintolaan, jossa oli matkanjärjestäjän tervetulotilaisuus. En ole aikaisemmin käynyt vastaavassa, mutta se osoittautui itse asiassa oikein hyödylliseksi. Saimme asiaankuuluvan tervetulojuoman ja teimme oppaan kertoman perusteella päätöksen retkestä. Varaaminen ja maksaminen onnistuivat sovelluksen kautta - niin helppoa.

Tilaisuuden ja muutamien kysymysten jälkeen kävelimme rantahiekkaa pitkin Pigadian keskustaan, jossa söimme illallista todennäköisesti turistien eniten suosimassa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja keskusta näytti herttaiselta iltavalaistuksessaan. Myös ihmiset olivat ilmestyneet jostain ja keskusta tai tarkalleen sen pari korttelia oli täynnä elämää. Kävelimme takaisin hotelliin toista reittiä, joten ensimmäisenä päivänä olimme nähneet yllättävän suuren osan kaupunkia. Pigadista olen kirjoittanut enemmän täällä


Päivä 2
Oih, uima-allas ja aurinko! 

Nuo lomailijan kaksi parasta kaveria! Toinen päivä Karpathoksella oli yhtä rento kuin ensimmäinen, ellei rennompi. Hyökkäsimme aurinkotuolien kimppuun heti aamusta. Olimme tarkkailleet allaskäyttäytymistä edellisenä aamuna ja tulleet siihen tulokseen, että parhaat paikat viedään käsistä.  Olipa ihana uida ja nauttia auringon lämmittämästä ilmasta! Tässä vaiheessa ja myös reissun viimeisenä päivänä olin takuulla paikan vaalein turisti. Rusketun 
kyllä, mutta erittäin hitaasti ja huolellisen aurinkorasvailun tuloksena.

Hotellissa oli pieni kirjanurkkaus, josta löysin pokkarin Täydellä teholla yötä päivää. Kirjan nimi kuulosti turhan aikaansaavalta, mutta se osoittautui lopulta sopivan kevyeksi lomalukemiseksi. Teimme lounaaksi kreikkalaista salaattia tai lähinnä oman versiomme siitä ja illallista varten suuntasimme keskustaan. Illallishetket venyivät useiden tuntien mittaisiksi hyvästä ruoasta, viinistä ja keskustan tunnelmasta nauttimisen ansiosta. Paluumatkalla kävimme ruokakaupassa, josta ostin liian kallista, mutta hyvää jäätelöä.


Päivä 3
Kira Panagia

Olimme saaneet oppaalta tervetulotilaisuudessa bussiaikataulun. Suunnittelimme retkiä rannoille ja kyliin ja lopulta päädyimme aloittamaan tutustumisen Kira Panagiasta. Jos olette lukeneet aiemman juttuni rannasta, niin tiedätte, että se oli suosikkini. 

Teimme aamupalan hotellihuoneessa, pakkasimme päivän kamppeet laukkuun ja kävelimme bussiasemalle. Luulimme olevamme ajoissa liikkeellä, mutta kuinkas kävikään. Olimme porukan viimeisiä ja lipunoston jälkeen pääsimme istumaan bussin keskikäytävälle muovituolien päälle. Tilanne oli huvittava, mutta itse asiassa paikat osoittautuivat yllättävän hyviksi, sillä tuoleissa ei ollut selkänojaa hiostamassa ja kuluttamassa valmiiksi rasvattua selkää. Turvallisuudesta ei sitten kannata puhuakaan.

Aloitimme Kira Panagiaan tutustumisen pienestä punakattoisesta kirkosta, jonka ympäriltä oli loistavat näköalat niin merelle kuin rannalle. Otimme valokuvia, ihailimme maisemia ja hikoilimme. Päivä rannalla sujui kuten kaikki onnistuneet rantapäivät – makoilua mahallaan, vedessä rentoutumista, makoilua selällään, toinen pulahdus veteen ja niin edelleen. Söimme rannan tuntumassa olevassa toisessa ravintolassa lounaan ja jatkoimme rentoa oleilua saman kaavan mukaan. 

Palasimme Pigadiaan viiden (?) jälkeen. Suihkun ja vaatteiden vaihtamisen jälkeen ilta noudatteli tuttua kaavaa hyvän ruoan, valkoviinin ja keskustan tunnelman parissa. Pigadian ravintolat täyttyvät myöhään, joten aikainen illallinen takaa ravintolan parhaat paikat. 


Päivä 4
Apella Beach

Toinen rantapäivä heti perään – tätähän varten Karpathokselle on tultu! Apella Beach on valittu Euroopan kauneimmaksi rannaksi, joten se oli ehdottomsti nähtävä. Aamupalaa, tavaroiden pakkaamista, kävely bussiasemalla - mikään ei hirveästi poikennut edellisestä päivästä. Jopa matka Apellaan oli lähes sama kuin Kira Panagiaan muutamaa viimeistä kilometriä lukuun ottamatta.

Apellassa vuokrasimme aurinkotuolit ja -varjon. Viihdyin aiempaa paremmin varjossa kirjaa lukien. Välillä makasin auringossa, mutta melko pian pulahdin viilentävään veteen. Onnistuin saamaan pientä punoitusta selkään, vaikka olin todella tarkka aurinkorasvan kanssa. Ei mitään vakavaa, eikä mitään, mihin kunnon aloe vera ei tehoa. Kävimme myös lounaalla. Takaisin Pigadiassa olimme samoihin aikoihin kuin edellisenä päivänä. Apellasta löytyy oma juttunsa täältä

Illalla ei tapahtunut mitään merkittävää, tosin tämän rantapäivän jälkeen taisimme syödä hotellin lähellä olevassa ravintolassa, emme Pigadian keskustassa. Ilta päättyi tuttuun tapaan lyhyeen (?) some-hetkeen, valokuvien ihailuun ja kirjan lukemiseen. Olin todellakin lomalla, en reisussa tai keskellä seikkailua. Juuri tätä työ-minäni kaipasi, niin rentoa.


Päivä 5
Olympos ja Diafani

Koska kaikki retkipäivät on hyvä tehdä peräkkäin, lähdimme reissun viidentenä päivänä Olympoksen ja Diafanin kyliin matkanjärjestäjän valmismatkalla. Nukuin yön vähän levottomasti, joten aamukahdeksan lähtö naapurihotellista ei ollut houkuttelevin vaihtoehto. Kannatti kuitenkin herätä, sillä edessä oli upea päivä. 

Valmis päiväretki oli helppo tapa tutustua kahteen kylään yhdellä reissulla. Bussi haki aamulla ja vei satamaan, josta lähdimme laivalla Diafaniin. Diafanissa nousimme toiseen bussiin, joka vei Olympoksen kylään ja takaisin. Sitten vielä paluumatka laivalla ja bussilla, niin olimme onnellisesti takaisin hotellilla puoli seitsemän maissa illalla. Oppaan johdolla saimme kuulla monista paikoista enemmän kuin omatoimisesti, joten olen iloinen, että valitsimme valmisretken juuri tähän kohteeseen.

Retkestä löytyy oma juttunsa täältä, joten en kerro kaikkia yksityiskohtia tässä, mutta sen verran on pakko sanoa, että Olympos on todellakin käymisen arvoinen paikka. Vuoristokylän korkeimmilta kohdilta on upeat näköalat merelle, jonka väri vaihtelee turkoosista tummansiniseen. Kapeilla kaduilla seikkailu johdattelee paikallisen elämän pariin ja välillä turhan lähelle yksityisiä pihoja ja puutarhoja.


Päivä 6 
Pigadian ranta

Kävimme Pigadian rannalla lyhyesti ensimmäisenä päivänä, joten mitä turhaan lähteä merta edemmäksi kalaan, kun voi nauttia samasta auringosta 100 metrin päässä hotellista. Vuokrasimme päiväksi ihanat säkkituolimaiset rantatuolit, jotka muotoutuivat hyvin kaikkiin mahdollisiin lepoasentoihin. Päivä oli todella tuulinen. Pientä hiekkaa lensi tuulen mukana joka paikkaan, eikä hattu pysynyt millään päässä. Tässä pieni varoituksen sana, Karpathos on maineensa veroinen kovan tuulen suhteen, joten mukaan kannattaa ottaa hellehattu, joka oikeasti pysyy päässä.

Illalla parhaan auringonlaskun aikaan kävelimme Pigadian keskustan kupeessa sijaitsevalle hautausmaalle, josta oli loistavat näkymät niin kaupungin halki kuin merelle. Ihastun välillä kummallisiin paikkoihin ja tämä hautausmaa oli yksi sellainen. Kaunista vaaleaa marmoria, värikkäitä tekokukkia ja mieletön merimaisema. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, eikä vie paljon aikaa, kun sen voi yhdistää ilalliseen Pigadian keskustassa, joka on muutaman minuutin kävelymatkan päässä.


Päivä 7
Hotellin uima-altaalla hengailua

Viimeinen päivä saarella ennen seuraavan aamun aikaista herätystä ja kotiinpaluuta - pientä haikeutta oli ilmassa. Pohdimme päiväretkeä kiinnostavalle rannalle tai kylään, mutta tuttu ja turvallinen hotelliympäristö vei voiton.

Luin kirjaa uima-altaan laidalla ja säännöllisin väliajoin hyppäsin, tai no en oikeasti hypännyt, vaan astelin kuumilla laatoilla ripeästi veteen. Päivän tärkein tehtävä oli muistaa levittää aurinkorasvaa ja sen levittäminen, noh, se oli raskain fyysinen aktiviteetti.  Söimme illallista tutussa keskustassa, mutta uudessa ravintolassa. Pigadiassa oli niin paljon ravintoloita, että kävimme vain murto-osassa. Ostin tuliaisiksi muutaman pullon oliiviöljyä ja taatelista tehtyjä herkkuja. Hotelliin palatessani kirjoitin pari päivää aikaisemmin ostamani kortit ja vein ne lopulta postilaatikkoon, milloin muulloin kuin viimeisenä aamuna ennen kuin bussi tuli hakemaan kentälle.

Takana oli todella rentouttava ja onnistunut loma. Karpathos vastasi loistavasti kaikkiin odotuksiini, vaikka en oikeastaan osannut odottaa paljon muuta kuin rentoa lomailua. Saari on pieni ja siellä on vähän turisteja, joten se sopii kaikille rauhallista lomaa ja kauniita maisemia rakastaville. Vaikka suurin osa turisteista on pariskuntia ja perheitä, kyllä sinne myös kaveriporukat mahtuvat mukaan. Rauhallisuudesta kertoo hyvin se, että ihmettelin koko viikon, miksi en ole nähnyt juuri yhtään poliisia tai vartijaa. Oppaamme osasi kertoa, että saaren poliisit tylsistyvät, koska siellä on niin vähän tekemistä. Tämä maailma kaipaa kipeästi lisää tällaisia paikkoja.


Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Minut löytää Instagramista nimellä @elinamarjaana.

KAHDEN VUODEN REISSUTAUKO - MITEN MUUTUIN MATKAILIJANA?

sunnuntai 10. syyskuuta 2017


Mulla oli lähes täydellinen parin vuoden reissutauko ennen heinäkuista aurinkolomaa Kreikan Karpathokselle. Olin ollut edellisen kerran kaukomatkalla lokakuussa 2015. Sen jälkeen olin toki käynyt Suomen rajojen ulkopuolella ja viettänyt pari viikonloppua ystäväni luona Tukholmassa sekä tehnyt päiväristeilyjä Tallinnaan. Olin matkustanut aikaisemmin noin 40 maassa, yleensä useissa uusissa maissa joka vuosi, joten tuntui, että oikeasta ulkomaanmatkasta oli ikuisuus. Tauko ei ollut tietoinen valinta, eikä siihen ollut erityistä syytä, mutta huomasin, että se teki todella hyvää ja sen aikana päivitin matkahaaveitani.

Millainen matkailija olin aiemmin?
Halusin nähdä kaiken, koko maailman. Tartuin jokaiseen mahdollisuuteen lähteä ulkomaille. Päädyin Nicaraguaan ja Etiopiaan, koska niihin oli hyvät verkostot opintojen kautta. Matkustin Intiaan ja Mosambikiin, koska olin vapaaehtoisena niihin liittyvissä hankkeissa. Usein maa valitsi minut. Se oli hienoa, sillä näin paikkoja, joihin en olisi osannut itse lähteä. Turistina kolusin ison osan Länsi-Euroopan pääkaupungeista, reppureissasin Väli-Amerikassa, olin rantalomalla Thaimaassa ja interreilasin Balkanilla. Määrä korvasi usein laadun. Metsästin seikkailuja, tutustuin paikallisiin ja yövyin kaupungin halvimmassa hostellissa. Mitä pidemmäksi reissutauko venyi, sitä enemmän mietin millaisia reissuja olin tehnyt ja minne haluaisin seuraavaksi.

Karpathoksen matkaa varatessa huomasin pitäväni siisteistä hotelleista ja helpoista ratkaisuista. Olin valmis maksamaan etukäteen varatusta lentokenttäkuljetuksesta. Tutustuin kohdetietoihin huolellisesti ja valitsin niin maan, kaupungin kuin hotellin aiempaa tarkemmin. Tajusin, että elämäntilanne vaikuttaa yllättävän paljon siihen mihin ja millä tavalla haluan matkustaa. Muutokset eivät välttämättä johtuneet parin vuoden reissutauosta tai iän tuomasta mukavuudenhalusta, vaan olin siirtynyt opinnoista työelämään ja kaipasin rentoutta ja helppoutta kuormittavan arjen vastapainoksi. Tässä hieman pohdintaa siitä, millaisia muutoksia huomasin. 



Rinkka vaihtui matkalaukkuun.
Kaikista konkreettisin muutos oli se, että ostin elämäni ensimmäisen ison matkalaukun. Toki olin käyttänyt matkalaukkua aiemminkin, yleensä silloin, kun olin muuttanut pidemmäksi aikaa ulkomaille, mutta suurimman osan reissuistani tein rakkaan rinkkani kanssa. Olen käyttänyt pientä perässävedettävää lentolaukkua lyhyillä reissuilla jo vuosia, joten muutos ei lopulta tuntunut suurelta, lähinnä vain luonnolliselta. Oli hauska huomata, että matkalaukun myötä aloin puhua reissujen sijaan matkoista.

Matkailu on muutakin kuin seikkailua.
Opiskeluaikana matkustin seikkailujen vuoksi. Halusin nähdä, kokea ja parhaan kykyni mukaan ymmärtää maailmaa. En matkustanut niin sanotusti itseni vuoksi, vaan tärkeintä oli tutustua paikalliseen elämään, tapoihin ja ajatuksiin. Toki tein myös lomamatkoja ja vietin aikaa perinteisissä turistikohteissa, mutta tätä enemmän halusin asua ulkomailla, sopeutua erilaiseen ympäristöön ja saada uusia kokemuksia. Matkailu on edelleen seikkailua, mutta sen lisäksi se on paljon muuta - itsensä hemmottelua ja palkitsemista sekä elämästä, hyvästä ruoasta ja vapaa-ajasta nauttimista.


Aina ei tarvitse mennä kauas. 
Mitä kauemmas lentolippu näytti, sen parempi. Kun lähdin lukioikäisenä vaihto-oppilaaksi, halusin mahdollisimman pitkälle, eikä Eurooppa ollut vaihtoehto. Kun yliopistossa jouduin Erasmus-vaihtoon Pohjois-Irlantiin, olin todella pettynyt. Sehän oli vain muutaman tunnin lentomatkan päässä. Lopulta nautin suunnattomasti saaren kauniista luonnosta ja nähtävyyksistä ja vietin siellä elämäni hauskimmat kuukaudet. Kahden vuoden reissutauko päättyi Kreikkaan, missä vesi oli turkoosimpaa kuin Goalla tai Etelä-Thaimaassa. Nyt tiedän, että mielenkiintoisia kohteita on myös lähellä, eikä aina tarvitse lentää kymmentä tuntia. 

Haluan matkustaa luontokohteisiin.
Ymmärrän hyvin, miksi kiersin Euroopan suurkaupunkeja. Rooma, Barcelona ja Lontoo ovat hienoja ja rakastuin niihin kaikkiin. Nyt kaipaan kuitenkin luontoon. Haaveilen merinäköalasta hotellihuoneesta, päivävaelluksesta Alpeilla ja uusien eläinten bongaamisesta Etelä-Afrikassa. Nautin myös pikkukaupungeista ja niiden tunnelmasta, vaikka niissä ei olisi mitään erityistä nähtävää. Tulen varmasti matkustamaan suurkaupunkeihin, sillä pidän edelleen hyvinhoidetusta, vehreästä ja urbaanista ympäristöstä sekä kiinnostavasta arkkitehtuurista. Rakastan näköalapaikkoja, sillä kaupungit ovat kauniita lintuperspektiivistä.


Nautin rauhallisesta tekemisestä.
Nuorena kiersin kaupungin jokaisen kirkon ja kävin kuolettavan tylsissä, karttaan merkityissä museoissa. Matka oli sitä onnistuneempi, mitä enemmän olin nähnyt. Neljän viikon interraililla kävin lähes kymmenessä maassa ja vielä useammassa kaupungissa. Keskittymisen sijaan matkustin tukkaputkella paikasta toiseen, enkä jälkikäteen voi sanoa muistavani kohteista juuri mitään. Nykyisin haluan nähdä vähemmän, mutta kokea enemmän. Tylsän nähtävyyden sijaan vietän aikaa mielummin kahvilassa tai kaupunginosia kierrellen. Nautin suunnattomasti tavallisten asioiden tekemisestä uudessa ympäristössä, kuten kirjoittamisesta tai lukemisesta.

Valmistaudun matkaan paremmin.
Kun muutin Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan, luin ulkoasiainministeriön matkustustiedotteen, totesin kohteen turvalliseksi ja lähdin matkaan. En tiennyt kaupungista tai maasta juuri mitään. Samoin olen toiminut monien muidenkin matkojen kanssa. Olen matkustanut mielikuvien perusteella ja ottanut asioista selvää paikan päällä. Nyt huomaan olevani suunnitelmallisempi. Tutustun kohteeseen etukäteen, vertailen hotelleja ja googlaan ravintoloita. Etsin tietoa, jotta en missaa mitään. Tämä taktiikka sopii hyvin suuriin kaupunkeihin tai lyhyille reissuille, mutta suunnittelemattomuus toimii edelleen hyvin pikkukaupungeissa, joissa välimatkat ovat lyhyitä ja pakolliset nähtävyydet puuttuvat.





Nukun mielelläni valkeissa lakanoissa.
Majoituksella ei ollut aiemmin väliä. Valintaan saattoi vaikuttaa sijainti ja viihtyisyys, mutta sen ratkaisi aina halpa hinta. Olen yöpynyt parin euron hostellihuoneessa, tunkkaisissa kerrossängyissä ja liskojen keskellä. Majoituksella ei ollut väliä, koska en viettänyt siellä aikaa. En tiedä, onko tämä iän mukanaan tuoma asia, mutta niin kuin kodin merkitys elämässä on kasvanut, samoin on käynyt majoituksen kanssa. Nautin runsaasta aamupalasta, valkeista lakanoista ja yleisestä puhtaudesta. Kauneus on yksi tärkeä kriteeri majoitusta varatessa. Toki tähän vaikuttaa paljon matkan tarkoitus ja kesto - mitä enemmän vietän aikaa hotellissa, sitä enemmän sen laadulla on merkitystä.

Pakkaan liikaa tavaraa.
Opin jossain vaiheessa tehokkaaksi pakkaajaksi. Osasin valita mukaan vaatteita ja tavaroita, joille oli oikeasti käyttöä. Olen edelleen tehokas pakkaaja lyhyille viikonloppureissuille kotimaassa, mutta ulkomaan matkojen suhteen taitoni ovat ruostuneet. Karpathoksen matkalla innostuin kesävaatteista niin paljon, että pakkasin useita vaatteita mukaan ihan vain varmuuden vuoksi. Pakkaamisesta on tulossa oma kirjoituksensa ja siinä on juttua muun muassa siitä, miten on mahdollista ottaa kilo aurinkorasvaa mukaan.




Kaikki asiat eivät muuttuneet.
Rakastan edelleen lentokenttiä, niiden kansainvälistä ilmapiiriä ja sitä, kun voin katsoa maisemia lentokoneen ikkunasta. Haaveissani käyn maailman jokaisessa maassa ja todellisuudessa tutustun ainakin yhteen uuteen maahan joka vuosi. Matkakuume ja kaukokaipuu eivät ole hellittäneet, mutta ne ovat muuttaneet muotoaan. Olen monipuolisempi matkailija ja viehätyn vastakohdista. Haluan nähdä maailman sellaisena kuin se on ja siihen kuuluu niin kauneutta, kurjuutta kuin kivoja kahviloita.

Oletko sinä huomannut muutoksia matkailutottumuksissasi? Mikä on muuttunut tai mikä on pysynyt samana vuodesta toiseen?

Kuvat ovat yllättäen eri puolilta Karpathoksen saarta.
© Elina Marjaana Travel Blog • Theme by Maira G.