VIIHTYISÄ WILLA MALINOWA ZAKOPANESSA

perjantai 25. lokakuuta 2019


Kaunis, kotoisa ja siisti. Nämä kolme sanaa toistuvat Willa Malinowan arvosteluissa, eikä oma kokemukseni poikkea niistä lainkaan. Olimme todella tyytyväisiä valintaan, vaikka Zakopanen runsaslukuisessa majoitusvalikoimassa on takuulla paljon loistavia vaihtoehtoja. Meille Willa Malinowa tarjosi kaiken sen, mitä hyvältä luontoloman tukikohdalta odotimme. Aamiaisella tankkasimme energiaa monipuolisesta buffetista ja illalla nukahdimme pehmeiden lakanoiden väliin lähes täydellisessä hiljaisuudessa ja pimeydessä. Keitimme teetä puupölkyn päällä olevalla vedenkeittimellä ja ihastelimme vuoristomaisemaa suoraan olohuoneen sohvalta.




Luonnonkaunis ja rauhallinen lokaatio

Willa Malinowa sijaitsee rauhallisella paikalla vajaan parin kilometrin päässä Zakopanen keskustasta. Hiljaisen kadun varrella on lähinnä muita villoja ja isoja omakotitaloja. Tunnelma alueella on levollinen, jopa aavistuksen unenomainen. Näemme muita ihmisiä vain harvakseltaan. Ihan kuin olisi maaseudulla, vaikka keskustaan vievä ja vilkkaammin liikennöity autotie on vain 600 metrin päässä.

Willa Malinowa sopii hyvin niille, jotka liikkuvat omalla autolla, mutta myös ilman autoa pärjää. Automatka keskustan suosituimmalle kadulle Krupowki Streetille kestää viitisen minuuttia ja kävelymatka vähintään 20 min. Valitettavasti matkaa useita satoja metrejä lyhentävä oikopolku oli suljettu. Kävelimme keskustaan lopulta vain muutaman kerran, sillä menimme vaellusreittien aloituspisteille taksilla tai paikallisbussilla. Zakopane on levittäytynyt laajalle, joten siihen nähden ja huomioiden, että vuorten ja laaksojen aloitukset eivät ala keskustasta, sijainti oli loistava.




Tilava kolmio vuoristomaisemalla

Majoituimme tilavassa ylimmän kerroksen kolmiossa, jossa oli kahden makuuhuoneen lisäksi olohuone, kylpyhuone ja pieni keittiönurkkaus. Keittiössä oli kaikki tarvittava kuten vedenkeitin, mikro, viileäkaappi sekä laseja ja mukeja. Huoneisto oli sisustettu kauniisti ja yksinkertaisesti, jopa aavistuksen skandinaavisesti. Jyrkän harjakaton ansiosta siinä oli pieniä soppia ja koloja, jotka olivat pienimmän mieleen. Hänelle oli myös oma matkasänky ja pesuaine.

Näköala olohuoneen ja makuuhuoneiden ikkunoista on upea. Toisella puolella huoneistoa näkyivät Tatravuorte ja Giewontin huippu, jossa on 15 m korkea metallinen risti ja toisella Gubalowka ja Zakopanen keskusta. Sohvalla maatessa pystyi näkemään kauniin silhuetin vuortenhuipuista, mikä näytti erityisen kauniilta aamuauringossa. Willa Malinowassa on kooltaan ja malliltaan erilaisia huoneistoja. Pohdimme pitkään valitsemamme kolmion ja  pienemmän kaksion, jossa olisi ollut keittiö ja parveke, välillä. Lopulta kaksi makuuhuonetta voitti parvekkeen, jolla olisi voinut olla parempi neuvotteluasema kesällä.






Monipuolinen ja huolellisesti valmistettu aamiainen

Aamiainen on minulle yksi tärkeimmistä kriteereistä hotellivalinnassa. Sen ei välttämättä tarvitse olla valtavan runsas tai monipuolinen, mutta gluteenittomana kasvissyöjänä arvostan enemmän mannermaista kuin pelkkää pekonia ja croissanteja. Willa Malinowan aamiaista oli kehuttu arvosteluissa erinomaiseksi, joten odotuksemme olivat korkealla. Mikä ihanuus meitä odottikaan! Olimme paikalla ennen muita ja saimme aloittaa herkkuja notkuvasta koskemattomasta pöydästä.

Aamiainen oli todella monipuolinen ja huolellisesti valmistettu. Se tarjoili tavanomaisten juttujen, kuten kasvisten, vihannesten, juustojen, leikkeleiden ja leipien, lisäksi myös paikallisia erikoisuuksia ja muita ihanuuksia. Osa tarjoiluista pysyi samana, mutta osa, kuten smoothie ja jälkiruoka vaihtuivat joka aamu. Välillä oli suklaakakkua, välillä smoothie oli tehty marjoista tai suklaasta. Ruoat oli aseteltu lautasille ja kulhoihin huolellisesti. Vastaan ei tullut puoliksi raakoja vihanneksia tai siemeniä paprikassa, kuten joskus ketjuhotellien kiireisillä aamiaisilla. 




Gluteenitonta leipää tai edes riisikakkuja ei ollut valikoimassa, enkä ollut tajunnut ottaa niitä mukaan niin kuin yleensä. Kävin ostamassa leipää keskustasta ja toisesta aamusta lähtien sain nauttia siitä kunnon päällisillä. Aamiaisen kanssa samassa huoneessa on pieni, mutta monipuolinen leikkinurkkaus. Sieltä löytyi kaikki perinteiset lelut Ikean keittiöstä keinuhevoseen ja kassakoneeseen. Parasta oli pieni pastellinsävyinen espresso-kone ja tuo kuvan oikeassa laidassa oleva levy, jossa pystyi harjoittelemaan kaikenlaisia taitoja. Istuimme leikkinurkkauksen vieressä, joten pienimmän oli helppo siirtyä siihen, kun me aikuiset jatkoimme vielä syömistä.


Heikko englannintaito, upea arkkitehtuuri

Willa Malinowa sopii omatoimisille matkailijoille. Sunnuntaina viiden jälkeen respassa ei ollut ketään. Saimme tekstiviestillä ovikoodin ja ohjeet siihen, mistä löydämme avainkortin. Asioimme respan kanssa oikeastaan vain silloin, kun tarvitsimme taksia. Parilla ensimmäisellä kerralla meitä palvellut henkilö ei puhunut englantia, joten hoidimme keskustelun Googlen avulla, kun taas viimeisenä aamuna paikalla oli todella hyvää englantia puhuva. Ongelmia ei ollut, joten emme kaivanneet enempää vuorovaikutusta.

Willa Malinowan arkkitehtuuri on mainitsemin arvoinen asia, sillä ylämaahenkinen nelikerroksinen rakennus on hieno niin sisältä kuin ulkoa. Myös sisustuksessa on kiinnitetty huomiota pieniin yksityiskohtiin. Käytävien laidoilla ja ikkunalaudoilla on viherkasveja sekä Halloween-koristeita, kuten oransseja lehtiä ja kurpitsoja. Huoneet ja yhteiset tilat ovat siistejä ja yleistunnelma on rauhallinen. Alakerrassa on myös sauna, joka on kiva bonus esimerkiksi laskettelureissulla.

Kannattaa tsekata Willa Malinowa myös Instagramissa. Aivan ihania kuvia, jotka bongasimme vasta matkan jälkeen!



* * *
Lisää matkainspistä Instassa: 

SYKSYINEN PUOLA - TATRAVUORET JA KRAKOVA

tiistai 22. lokakuuta 2019

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Kaupunki- ja luontoloman yhdistelmä Puolassa ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen syyslomaa suunniteltaessa. Krakova ja Tatravuoret muodostavat kuitenkin toimivan kombon, jota on helppo suositella muillekin. Yhdistelmässä on lukuisia hyviä puolia - lyhyet lento- ja bussimatkat, edullinen hintataso, monipuolinen hotellivalikoima, runsaat palvelut sekä upean vuoriston ja historiallisen kaupungin tarjoamat elämykset. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Jos matkalle lähtee lokakuussa, kannattaa kuitenkin varautua siihen, että sää voi olla melkein mitä tahansa. Edellisinä vuosina lämpötilat ovat vaihdelleet muutaman pakkasasteen ja +20 asteen välillä. Tästä johtuen en uskaltanut katsoa sääennusteita ennen kuin vähän ennen lähtöä. Mielessäni olin pakannut matkalaukkuun välikerraston ja paksun pipon, joten voitte uskoa, mikä riemu siitä syntyi, kun koko viikolle luvattiin aurinkoa ja pariakymmentä astetta lämmintä.

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Bussilla Krakovasta Zakopaneen parissa tunnissa

Lensimme Norwegianin aamulennolla Krakovaan, josta jatkoimme bussilla Zakopaneen aivan Tatravuorten juurelle. Vaihto sujui hyvin, sillä lentokentältä lähtevä bussi vei suoraan yhdistetylle juna- ja bussiasemalle. Keskustaan pääsee myös junalla, mutta korjaustöiden vuoksi osa vuoroista oli korvattu bussilla, joka tällä kertaa sopi paremmin aikatauluumme. Matka maksoi 9 slotia eli hieman päälle pari euroa.

Myös bussimatka Krakovasta Zakopaneen on edullinen, tosin hinnat vaihtelevat jonkin verran vuorosta riippuen. Me maksoimme kahden tunnin ja kymmenen minuutin matkasta noin viisi euroa per henkilö. Matka taittui joutuisasti täydessä bussissa. Krakovan ja Zakopanen välillä kulkee runsaasti busseja, mutta ainakin sunnuntaina ne olivat melko täynnä. Ostimme lipun asemalta, mutta sen voi hankkia myös etukäteen netistä. Vaihtoehtoisesti Zakopaneen pääsee junalla, mutta matka-aika tuplautuu noin neljään tuntiin.

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Kolme päivää Zakopanessa

Saavuimme majoitukseen viiden jälkeen ja hyvän ravintolan löytäminen oli illan ainoa suunnitelma. Majoituimme Willa Malinovassa, vajaan parin kilometrin päässä keskustasta. Viidentoista huoneen alppihenkinen villa oli loistava valinta. Paikka oli todella puhdas, viihtyisä ja minimalistisesti sisustettu. Meillä oli ylimmän kerroksen kolmio, jonka ikkunoista avautui näkymä Tatravuorille. Tämän lisäksi parasta oli monipuolinen aamiainen, jossa oli panostettu pieniin yksityiskohtiin.

Maanantaiaamu alkoi aamiaisella, minkä jälkeen jäin lepäämään olohuoneen sohvalle. Edellisellä viikolla saamani flunssa ei ollut vielä täysin parantunut, joten päätin levätä sen verran, että jaksaisin kavuta seuraavana päivänä ylös vuorille. Iltapäivällä uskaltauduin kuitenkin ulos ja kävimme ihastelemassa maisemia Gubalowkan huipulta. Sinne pääsee kätevästi funikulaarilla. Vähän päälle tonnissa oleva rinne tarjoaa hienot näköalat alas kaupunkiin ja vuorille. Muilta osin paikassa ei ole kovin paljon nähtävää, sillä se on täynnä pieniä turistikojuja.

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Tiistaina aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta ja teimme matkan pisimmän patikointipäivän. Valitettavasti hissi Kasprowy Wierchin huipulle oli kiinni huoltotöiden vuoksi. Alun perin suunnittelimme menevämme hissillä ylös ja patikoivamme sieltä käsin laaksoihin, mutta nyt muutimme suunnitelmaa niin, että kapusimme itse ylös. Lähdimme matkaan hissin juurelta Kosnicesta, saavuimme Dolina Gasienikovan laaksoon ja jatkoimme sieltä vielä Czarny Staw Gasienicowyn järvelle. Tulimme eri reittiä takaisin samaan lähtöpisteeseen. Tämä oli ehdottomasti koko reissun paras päivä ja kokemus! Upeita maisemia ja itsensä haastamista keskivaikeassa maastossa (tai siltä se ainakin tuntui).

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Vikana Zakopanen päivänä päätimme tehdä helpomman kävelyretken alhaalla laaksossa. Arvoimme kohdetta vielä aamiaisen jälkeen ja lopulta päädyimme yhteen Zakopanen suosituimmista kohteista Dolina Koscieliskaan. Aloituspiste oli noin viiden kilometrin päässä majoituksesta, joten menimme sinne taksilla. Laakso oli todella suosittu ja siellä oli turistien lisäksi myös koululaisryhmiä. Kävelimme ensin Hali Ornakin taukopaikalle ja sieltä jatkoimme Smerczynski Stawin järvelle. Matka taittui helppokulkuista hiekkatietä pitkin lukuun ottamatta vaativampaa osuutta järvelle. Järvi oli ihan hienossa paikassa, mutta valitettavasti sumu peitti parhaimmat vuoristonäkymät.

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova hurmasi jo puolessa päivässä

Torstaina aamiaisen jälkeen suuntasimme takaisin Krakovaan. Parin tunnin bussimatkan jälkeen menimme lounaalle Cakester-nimiseen kahvilaan. Alun perin olimme suunnitelleet syövämme aasialaista, mutta valitettavasti paikka oli lopettanut toimintansa. Olin lukenut samalla kadulla olevasta Cakesterista, sillä se oli Puolan Keliakialiiton suosittelema. Gluteeniton vihersmoothie ja mozzarellacrepe olivat herkullisia ja vain pieni osa gluteenittomasta tarjonnasta. Lähes kaikki annokset isosta kakkuvalikoimasta puhumattakaan oli mahdollista saada gluteenittomana.

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Lounaan jälkeen haimme avaimen ja veimme tavarat pääkadun varrella olevaan huoneistoomme. Huoneisto oli siisti ja viihtyisä, mutta valitettavasti yöllä liian meluisa. Äänet kadulta kantautuivat sisään ja häiritsivät unta. Korvatulpat olisivat saattaneet auttaa, mutta niitä meillä ei ollut.  Iltapäivällä kiersimme Krakovan perinteiset nähtävyydet eli vanhan kaupungin ja Wawelan linnan. Muutaman tunnin perusteella kaupunki vaikutti kiinnostavalta ja sinne olisi kiva palata myöhemmin ajan kanssa. 

Illallista söimme ensimmäisen kerran koko reissun aikana puolalaisessa ravintolassa. Zakopanen paikallisten ravintoloiden lihapainotteiset menut eivät houkutelleet, mutta Krakovassa löysimme todellisen helmen. Pod Baranemissa on valkeat pöytäliinat, mielettömän hyvä palvelu, edullinen hintataso ja mikä parasta keliaakikon näkökulmasta, gluteenittomia vaihtoehtoja sivu toisensa jälkeen. Tämä oli paras mahdollinen päätös meidän ensimmäiselle siskomatkalle.

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

Puola yllätti monipuolisuudellaan

Puola ei ole koskaan ollut must see -listallani, joten sen valikoituminen syyslomakohteeksi oli pienoinen yllätys myös minulle. Kun valitsimme kohdetta yhdessä siskojeni kanssa, heitimme todennäköisesti puoliksi vitsillä, että Krakovaan saa edullisia lentoja. Halusimme luontoon, emme kaupunkiin, joten mieleeni juolahti Tatravuoret. Sen jälkeen päätöksentekoon ei tarvittu kuin muutama kuva vuoristosta ja olimme yhtä mieltä kohteesta.

Kaupunkina Zakopane ei tehnyt suurta vaikutusta, mutta Tatravuoret, jonka korkein huippu Puolassa yltää noin 2500 metriin, ylitti odotukseni. Karuja huippuja lukuun ottamatta yleisilme on vehreä. Hyvää sanottavaa on myös monipuolisesta, kattavasta ja hyvin merkitystä reittiverkostosta. Valitettavasti sesongin ulkopuolella osa reiteistä ja hissi olivat kiinni. Myös Krakova oli kiinnostavan oloinen historiallinen kaupunki, vaikka tutustuinkin siihen vain muutaman tunnin ajan. Parin tunnin lento tekee siitä oikein varteenotettavan vaihtoehdon muiden kohteiden rinnalle, joihin on suurin piirtein sama lentoaika.

Krakova, Puola, Zakopane, Tatravuoret

* * *
Lisää matkainspistä Instassa: 

KAKSI LYHYTTÄ REITTIÄ LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTOSSA

lauantai 12. lokakuuta 2019


Kolea ja sateinen aamupäivä muuttui, noh, koleaksi ja sateettomaksi iltapäiväksi, kun suuntasimme yhdessä siskoni ja kummityttöni kanssa Leivonmäen Kansallispuistoon Joutsaan. Tämä oli meille kaikille ensimmäinen kerta keskisuomalaisessa kansallismaisemassa, joten emme halunneet muuttaa suunnitelmaa mahdollisen tihkusateen vuoksi. Olimme varustautuneet viileyttä vastaan lämpimällä kerrospukeutumisella (kolme kerrosta!) ja vihreää rooibosteetä täynnä olevalla isolla termarilla.

Jätimme auton Kirveslammen parkkipaikalle, joka toimi lähtöpaikkana päivän molemmille lenkeille. Niin Kirveslammen kierros kuin Luupään lenkki alkavat samalta parkkipaikalta, mutta lähtevät eri suuntiin. Kävelimme ensin Kirveslammen kierroksen, koska halusimme nähdä sen varrella olevan näkötornin. Luupään lenkin laavulla voisimme puolestaan syödä eväitä myöhemmin. Tiistai-iltapäivä ei ollut suosittu ajankohta, sillä saimme koko kansallispuiston itsellemme. Näimme iltapäivän aikana yhden pariskunnan, joka saapui autolle juuri, kun tulimme paikalle ja toisen auton, mutta emme ihmisiä, kun palasimme ensimmäiseltä kierrokselta parkkipaikalle. Todellinen yksityiskierros.




Kirveslammen kierros 1,7 km

Kirveslammen kierros on vajaan kahden kilometrin mittainen pääosin suo- ja mäntymaisemassa kulkeva kierros. Vaativuustasoltaan se on helppo ja maastoltaan tasainen. Matkan varrella on useita pitkospuita ja muutama viehättävä lampi. Sateen jälkeen pitkospuut olivat märät, mutta onneksi ne eivät olleet liukkaat. Paras paikka oli näkötorni, joka on kierroksen puolivälissä pienen lammen edessä. Sieltä avautuu upea ruskan sävyttämä maisema etenkin lammen suunnalle. Torni ei ole korkea ja sinne on helppo nousta, vaikka pieni korkeiden paikkojen pelko olikin läsnä.






Hyvä tietää Kirveslammen kierroksesta

Vaativuusluokka: helppo
Kulkuaika: 1 h (sulan maan aikaan)
Lähtöpaikka: Kirveslammen pysäköintialue, Vartiamäentie 1073, Joutsa
Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään
Retkeilyrakenteet: Kirveslammen luontotorni Haapasuolla
Lue lisää: luontoon.fi 






Luupään lenkki 2,2 km

Saavuttuamme takaisin lähtöpisteeseen parkkipaikalle jatkoimme suoraan Luupään lenkille. Päätimme kiertää lenkin suositellun kulkusuunnan vastaisesti eli myötäpäivään. Näin lenkin varrella oleva kota olisi vain 400 metrin päässä ja siten juuri sopivalla etäisyydellä evästauon kannalta. Levähdyspaikka on upealla paikalla Harjujärven rannalla. Viereiseltä tasanteelta voi ihastella keltaisia puita, joiden lämmin väri heijastuu upeasti vedenpinnasta. 

Kävelimme Luupään lenkin edellistä hitaammin, koska kummityttöni halusi kävellä itse. Matkan varrella ihmettelimme puissa olevia sinisiä reittimerkkejä, pompimme ja keksimme erilaisia keinoja kävellä vielä vähän matkaa itse. Reitti on helppokulkuinen myös perheen pienimmille (etenkin Harjujärven esteetön osa, noin 700 m), lukuun ottamatta muutamia toisesta päästä irronneita pitkospuita, joille astuminen sai laudan nousemaan ilmaan. Niiden kohdalla kannattaa olla varovainen. 

Tältä kierrokselta en ottanut montaakaan kuvaa, koska puhelin sammui koko ajan ilmeisesti kylmän sään takia. Parasta oli kuitenkin taukopaikka, puinen kävelysilta pienen lammen rannalla ja harjumaisema. Näissä maisemissa olisin voinut nauttia vihreästä rooiboksesta pidempäänkin.





Hyvä tietää Luupään lenkistä

Vaativuusluokka: helppo
Kulkuaika: 1 h (sulan maan aikaan)
Lähtöpaikka: Kirveslammen pysäköintialue, Vartiamäentie 1073, Joutsa
Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään
Retkeilyrakenteet: esteetön puolikota, telttailualue ja tulentekopaikka sekä käymälä
Lue lisää: luontoon.fi 


* * *

Lisää matkainspistä Instassa: 
© Elina Marjaana Travel Blog • Theme by Maira G.