Tatravuoret
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tatravuoret. Näytä kaikki tekstit

DOLINA KOŚCIELISKA - HELPPO KÄVELY PUOLAN TATRAVUORILLA

keskiviikko 4. maaliskuuta 2020


Viimesyksyinen matka Puolan Tatravuorille vei sekä ylös vuorille että alas laaksoihin. Toki maisemat ovat parhaimmillaan suurin piirtein yhden tai kahden tuhannen metrin korkeudessa, mutta yllättävän hyvältä ne näyttävät myös alhaalta. Tatravuorilla on lukuisia laaksossa kulkevia, helposti saavutettavia ja kuljettavia polkuja tai oikeastaan hiekkateitä, jotka tarjoavat loistavat puitteet leppoisalle retkipäivälle. Me vietimme pilvisen päivän Dolina Koscieliskassa, jonka parasta antia olivat leppoisa tunnelma ja ympäröivien vuorten teräväkärkiset huiput. 





 
Hyväkuntoista hiekkatietä pitkin

Dolina Koscieliskan sanotaan olevan yksi Tatravuorten kauneimmista laaksoista ja se on monin tavoin myös todella helppo kohde. Ensinnäkin sen aloituspiste on ison tien varressa, jonne pääsee niin paikallisbussilla kuin taksilla. Laaksossa kulkeva pääväylä on käytännössä katsoen hyväkuntoista ja leveää hiekkatietä, jonka varrella on säännöllisin välimatkoin muun muassa vessa. Kyseessä on enemmänkin kävely kuin patikointi, vaelluksesta puhumattakaan. Maasto on esteetön ja tasainen, pieniä ylä- ja alamäkiä lukuun ottamatta. Toisella puolella tietä virtaa joki, ja ruskan aikaan värit matkan varrella ovat hienot.

Sen lisäksi, että Koscieliskan sanotaan olevan Tatravuorten kauneimpia, se on ehdottomasti myös suosituimpia. Olimme liikkeellä keskellä viikkoa lokakuun puolivälissä eli ruuhkaisimman sesongin ulkopuolella, mutta siitä huolimatta laaksossa oli paljon muitakin. Reitin helppoudesta kertoo myös se, että mukana oli kaikenlaista porukkaa vauvoista vanhuksiin ja osa oli pukeutunut ulkoiluvaatteiden sijaan siisteihin kaupunkivaatteisiin, mitä ei näkynyt juurikaan ylhäällä vuorilla.






Evästauko Hala Ornakissa

Tavoitteenamme oli kävellä rauhallista vauhtia Hala Ornak Gladen taukopaikalle, joka on noin puolentoista tunnin kävelymatkan päässä aloituspaikasta. Pysähdyimme matkan varrella kuvaamaan ja katselemaan maisemia sekä päästimme kantorinkassa kulkeneen nuorimman matkailijan jaloittelemaan, mutta muuten kävelimme yhtä matkaa taukopaikalle. Meillä oli tuttuun tapaan omat eväät mukana, mutta tilasimme juomat ja jälkiruoan kahvilasta. Valitettavasti kahvi oli todella pahaa, aivan erilaista kuin edellisenä päivänä vuorilla nauttimani latte. Muuten taukopaikka oli mukava ja tunnelmallinen.

Sivupolut vievät järvelle ja luoliin

Hala Ornakin tuntumasta lähtee kapea Staw Smreczynskin järvelle vievä polku. Tummat pilvet ja hento sade antoivat aihetta palata kaupunkiin, mutta päätimme silti suunnata järvelle muutaman muun rohkean kanssa. Päätös oli hyvä, sillä kunnon sadetta ei lopulta tullut. Kävelimme järvelle tiheässä metsässä kulkevaa kivikkoista polkua pitkin noin puolessa tunnissa. Maasto oli pääasiassa helppoa, mutta ajoittain ylämäessä oli katsottava tarkkaan, mihin seuraava askel kannattaa ottaa. Järvenrannalla odotti puusta rakennettu katselupaikka, jonka istuimilla huilasimme muiden kanssa. Valitettavasti emme nähneet korkeimpia vuorenhuippuja sankan pilviverhon vuoksi. Pääväylän varrella on myös muuta nähtävää, kuten luolia, mutta niissä emme tällä kertaa käyneet.







Loistava vaihtoehto kevyeen retkeilyyn

Tatravuorten laaksot ovat tuskin monellekaan maailman paras ja upein kokemus, mutta ne toimivat todella hyvänä vaihtoehtona kevyeen retkeilyyn ja reissuporukan yhdessäoloon. Mikä parasta, niiden helpot kulkuväylät sopivat lähes kaikille. Maisemia ei tietenkään voi verrata siihen, mitä näimme edellisenä päivänä ylhäällä vuorilla, mutta toisaalta laakso toi mukavaa vaihtelua ulkoiluun ja piti sykkeen sopivan matalana. Dolina Koscieliska on myös oiva valinta silloin, kun sää on liian huono tai sateinen vuorilla patikointiin. Syksyisistä kuvista huolimatta laaksot ovat hyvä valinta myös muina vuodenaikoina.

Lue lisää vaelluspäivästä ylhäällä Gasienicowan laaksossa




*
*

Lisää kuvia Tatravuorilta Instan feedissä ja stooreissa. Klikkaa @elinamarjaana !

VAELLUSPÄIVÄ TATRAVUORILLA: DOLINA GASIENICOWA JA CZARNY STAW GASIENICOWY

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Tatravuoret, Tatra Mountains, Polan, Zakopane

Yksi vaelluspäivistämme Puolan Tatravuorilla kulki Dolina Gasienicowan (laakso), Hala Gasienicowan (maja) ja Czarny Staw Gasienicowyn (lampi) kautta. Vieraiden ja vaikeiden sanojen ei kannata antaa hämätä, sillä tämä kuutisen tuntia kestänyt patikointi oli ehdottomasti koko matkan kohokohta. Uskallan melkein sanoa, että reitin nimen muistaminen, lausumisesta puhumattakaan, oli haastavampaa kuin sen valloittaminen. Matkalla näimme upeita laaksoja, lumen peittämiä vuoria ja ihastuttavan vuoristolammen. En vieläkään muista ulkoa kaikkien paikkojen nimiä, mutta maisemat ovat pysyneet mielessä todella hyvin.

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Polan, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Polan, Zakopane

Keltainen reitti: Vaellus alkaa Kuźnicesta

Muutaman kilometrin päässä Zakopanen keskustasta on Kuźnice-niminen paikka, joka toimii loistavana aloituksena useille vaellusreiteille. Sieltä lähtee myös suosittu hissi Kasprowy Wierchin huipulle, joka tosin oli kiinni parisen kuukautta sesongin ulkopuolella tehtävien huoltotöiden vuoksi. Menimme Kuźniceen taksilla ja tulimme takaisin minibussilla. Minibussilla liikkuminen on kätevää ja edullista etenkin jos majoittuu keskustassa tai muualla matkan varrella.

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Katselimme reittikarttaa Kuźnicessa ja päätimme mennä ylös keltaista reittiä pitkin. Se kulki avoimessa maastossa, kun taas sininen vaihtoehto kiemurteli keskellä metsää. Kartan mukaan valitsemallemme taukopaikalle oli vähän alle kahden tunnin kävelymatka. Alussa kävelimme tasaista hiekkatietä, kunnes melko pian se muuttui ylämäeksi, jota etenimme astumalla kiveltä toiselle. Meno oli edelleen suhteellisen helppoa, koska isot kivet toimivat rappusina, mutta välillä täytyi katsoa tarkasti, mihin seuraavaksi astuu. Reitti oli hyvin merkitty, eikä siinä ollut montaakaan risteystä, joten eteneminen oli siinäkin suhteessa joutuisaa.

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tauko Hala Gasienicowan majalla

Matkan varrella oli muutama loistava näköalapaikka, joissa pysähdyimme juomaan ja hengähtämään. Eri-ikäistä porukkaa aina lapsiperheistä eläkeläisiin oli yllättävän paljon ottaen huomioon, että lokakuun puoliväli ei ole vilkkainta sesonkia. Kun olimme nousseet keltaisen reitin korkeimmalle kohdalle, aloimme laskeutua pikkuhiljaa alas laaksoon, jossa ensin odotti ihania pikkumökkejä ja sen jälkeen Hala Gasienicowan taukopaikka. Niin kauniita maisemia joka puolella!

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Taukopaikan pihalla oli paljon porukkaa, mutta onneksi löysimme vapaan pöydän auringosta. Meillä oli ihan mieletön tuuri sään kanssa, sillä aurinko paistoi koko päivän ja lämpötila oli parhaimmillaan kahdessakymmenessä. Nautimme omista eväistä ja talon juomista sekä omenapiirakasta, joka muiden kertoman mukaan oli todella herkullinen. Näissä maisemissa ja parin tunnin ponnistelun jälkeen myös latte maistui tavallista paremmalta.

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Puolen tunnin kävely vuoristolammelle

Taukopaikalla pohdimme hetken käännymmekö takaisin vai jatkammeko pienelle lammelle, joka kartan mukaan oli noin puolentunnin kävelymatkan päässä. Päätimme jatkaa eteenpäin, sillä meillä oli riittävästi aikaa ennen illallista ja porukkamme nuorinkin oli tyytyväinen kantorinkassa. Onneksi jatkoimme matkaa, sillä melko pian kävelimme upeassa paikassa rinteenreunalla, josta oli huikeat maisemat korkeiden vuorien suuntaan. Välillä polku kulki todella lähellä reunaa, mutta onneksi kivien päällä kävely tuntui turvalliselta.

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Saavuimme Czarny Staw Gasienicowyn lammelle aika tarkkaan puolentunnin kävelyn jälkeen. Rannalla oli melko paljon ihmisiä nauttimassa auringosta ja lepotauosta. Korkeat vuoret kehystivät lampea ja korkeuserot hivelivät silmää. Yritimme paikallistaa mustan reitin, joka kulki keskellä korkeimpia vuoria. Välillä onnistuimme bongaamaan muutaman pienen ja hitaasti liikkuvan ihmisen. Jos keltainen tai sininen reitti tuntuu liian helpolta, Czarny Staw Gasienicowyn rannalle pääsee myös haastavammin.

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Sininen reitti: Paluumatka upealla harjanteella

Palasimme lammelta samaa polkua pitkin taukopaikan ohi keltaisen ja sinisen polun risteykseen. Sininen polku kulki kapean harjanteen päällä ja valitsimme sen vaihtelun vuoksi. Alussa polku oli kivikkoinen ja siinä oli paljon pieniä irtokiviä, minkä vuoksi askelsimme harkitsevasti ja etenimme hitaasti. Kun välillä uskalsin irrottaa katseen maasta, nautiskelin ympärille avautuvasta upeasta maisemasta. Olimme niin avaralla paikalla, että tuntui kuin olisimme nähneet koko maailman edessämme. Mikä vapaudentunne!

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Tatravuoret, Tatra Mountains, Poland, Zakopane

Myöhemmin kivinen polku muuttui tavalliseksi metsätieksi (kuva yllä), joka ei enää ollut niin ihmeellinen. Olimme takaisin alhaalla neljän aikaan ja hyppäsimme suoraan minibussiin, joka vei meidät keskustaan ja siellä  olevaan amerikkalaistyyliseen ravintolaan, jossa valtavat annoskoot vastasivat juuri sopivasti päivän energiankulutukseen. Ilta menikin sitten sohvalla ja sängyllä levätessä. Takana oli kaikin puolin onnistunut päivä vuoristossa. Upeiden maisemien lisäksi Tatravuorista jäi päällimmäisenä mieleen hyvin merkitty ja monipuolinen reittiverkosto, josta löytyy varmasti jokaiselle vaeltajalle jotakin.

* * *
Käy katsomassa lisää kuvia Instassa.

VIIHTYISÄ WILLA MALINOWA ZAKOPANESSA

perjantai 25. lokakuuta 2019


Kaunis, kotoisa ja siisti. Nämä kolme sanaa toistuvat Willa Malinowan arvosteluissa, eikä oma kokemukseni poikkea niistä lainkaan. Olimme todella tyytyväisiä valintaan, vaikka Zakopanen runsaslukuisessa majoitusvalikoimassa on takuulla paljon loistavia vaihtoehtoja. Meille Willa Malinowa tarjosi kaiken sen, mitä hyvältä luontoloman tukikohdalta odotimme. Aamiaisella tankkasimme energiaa monipuolisesta buffetista ja illalla nukahdimme pehmeiden lakanoiden väliin lähes täydellisessä hiljaisuudessa ja pimeydessä. Keitimme teetä puupölkyn päällä olevalla vedenkeittimellä ja ihastelimme vuoristomaisemaa suoraan olohuoneen sohvalta.




Luonnonkaunis ja rauhallinen lokaatio

Willa Malinowa sijaitsee rauhallisella paikalla vajaan parin kilometrin päässä Zakopanen keskustasta. Hiljaisen kadun varrella on lähinnä muita villoja ja isoja omakotitaloja. Tunnelma alueella on levollinen, jopa aavistuksen unenomainen. Näemme muita ihmisiä vain harvakseltaan. Ihan kuin olisi maaseudulla, vaikka keskustaan vievä ja vilkkaammin liikennöity autotie on vain 600 metrin päässä.

Willa Malinowa sopii hyvin niille, jotka liikkuvat omalla autolla, mutta myös ilman autoa pärjää. Automatka keskustan suosituimmalle kadulle Krupowki Streetille kestää viitisen minuuttia ja kävelymatka vähintään 20 min. Valitettavasti matkaa useita satoja metrejä lyhentävä oikopolku oli suljettu. Kävelimme keskustaan lopulta vain muutaman kerran, sillä menimme vaellusreittien aloituspisteille taksilla tai paikallisbussilla. Zakopane on levittäytynyt laajalle, joten siihen nähden ja huomioiden, että vuorten ja laaksojen aloitukset eivät ala keskustasta, sijainti oli loistava.




Tilava kolmio vuoristomaisemalla

Majoituimme tilavassa ylimmän kerroksen kolmiossa, jossa oli kahden makuuhuoneen lisäksi olohuone, kylpyhuone ja pieni keittiönurkkaus. Keittiössä oli kaikki tarvittava kuten vedenkeitin, mikro, viileäkaappi sekä laseja ja mukeja. Huoneisto oli sisustettu kauniisti ja yksinkertaisesti, jopa aavistuksen skandinaavisesti. Jyrkän harjakaton ansiosta siinä oli pieniä soppia ja koloja, jotka olivat pienimmän mieleen. Hänelle oli myös oma matkasänky ja pesuaine.

Näköala olohuoneen ja makuuhuoneiden ikkunoista on upea. Toisella puolella huoneistoa näkyivät Tatravuorte ja Giewontin huippu, jossa on 15 m korkea metallinen risti ja toisella Gubalowka ja Zakopanen keskusta. Sohvalla maatessa pystyi näkemään kauniin silhuetin vuortenhuipuista, mikä näytti erityisen kauniilta aamuauringossa. Willa Malinowassa on kooltaan ja malliltaan erilaisia huoneistoja. Pohdimme pitkään valitsemamme kolmion ja  pienemmän kaksion, jossa olisi ollut keittiö ja parveke, välillä. Lopulta kaksi makuuhuonetta voitti parvekkeen, jolla olisi voinut olla parempi neuvotteluasema kesällä.






Monipuolinen ja huolellisesti valmistettu aamiainen

Aamiainen on minulle yksi tärkeimmistä kriteereistä hotellivalinnassa. Sen ei välttämättä tarvitse olla valtavan runsas tai monipuolinen, mutta gluteenittomana kasvissyöjänä arvostan enemmän mannermaista kuin pelkkää pekonia ja croissanteja. Willa Malinowan aamiaista oli kehuttu arvosteluissa erinomaiseksi, joten odotuksemme olivat korkealla. Mikä ihanuus meitä odottikaan! Olimme paikalla ennen muita ja saimme aloittaa herkkuja notkuvasta koskemattomasta pöydästä.

Aamiainen oli todella monipuolinen ja huolellisesti valmistettu. Se tarjoili tavanomaisten juttujen, kuten kasvisten, vihannesten, juustojen, leikkeleiden ja leipien, lisäksi myös paikallisia erikoisuuksia ja muita ihanuuksia. Osa tarjoiluista pysyi samana, mutta osa, kuten smoothie ja jälkiruoka vaihtuivat joka aamu. Välillä oli suklaakakkua, välillä smoothie oli tehty marjoista tai suklaasta. Ruoat oli aseteltu lautasille ja kulhoihin huolellisesti. Vastaan ei tullut puoliksi raakoja vihanneksia tai siemeniä paprikassa, kuten joskus ketjuhotellien kiireisillä aamiaisilla. 




Gluteenitonta leipää tai edes riisikakkuja ei ollut valikoimassa, enkä ollut tajunnut ottaa niitä mukaan niin kuin yleensä. Kävin ostamassa leipää keskustasta ja toisesta aamusta lähtien sain nauttia siitä kunnon päällisillä. Aamiaisen kanssa samassa huoneessa on pieni, mutta monipuolinen leikkinurkkaus. Sieltä löytyi kaikki perinteiset lelut Ikean keittiöstä keinuhevoseen ja kassakoneeseen. Parasta oli pieni pastellinsävyinen espresso-kone ja tuo kuvan oikeassa laidassa oleva levy, jossa pystyi harjoittelemaan kaikenlaisia taitoja. Istuimme leikkinurkkauksen vieressä, joten pienimmän oli helppo siirtyä siihen, kun me aikuiset jatkoimme vielä syömistä.


Heikko englannintaito, upea arkkitehtuuri

Willa Malinowa sopii omatoimisille matkailijoille. Sunnuntaina viiden jälkeen respassa ei ollut ketään. Saimme tekstiviestillä ovikoodin ja ohjeet siihen, mistä löydämme avainkortin. Asioimme respan kanssa oikeastaan vain silloin, kun tarvitsimme taksia. Parilla ensimmäisellä kerralla meitä palvellut henkilö ei puhunut englantia, joten hoidimme keskustelun Googlen avulla, kun taas viimeisenä aamuna paikalla oli todella hyvää englantia puhuva. Ongelmia ei ollut, joten emme kaivanneet enempää vuorovaikutusta.

Willa Malinowan arkkitehtuuri on mainitsemin arvoinen asia, sillä ylämaahenkinen nelikerroksinen rakennus on hieno niin sisältä kuin ulkoa. Myös sisustuksessa on kiinnitetty huomiota pieniin yksityiskohtiin. Käytävien laidoilla ja ikkunalaudoilla on viherkasveja sekä Halloween-koristeita, kuten oransseja lehtiä ja kurpitsoja. Huoneet ja yhteiset tilat ovat siistejä ja yleistunnelma on rauhallinen. Alakerrassa on myös sauna, joka on kiva bonus esimerkiksi laskettelureissulla.

Kannattaa tsekata Willa Malinowa myös Instagramissa. Aivan ihania kuvia, jotka bongasimme vasta matkan jälkeen!



* * *
Lisää matkainspistä Instassa: 

© Elina Marjaana Travel Blog • Theme by Maira G.