LOUNAALLA KAPKAUPUNGIN HISTORIALLISESSA HOTELLISSA

keskiviikko 26. helmikuuta 2020


Useinkaan en katsele maailmaa viiden tähden hotellista tai business-luokasta, mutta ripaus luksusta tekee silloin tällöin hyvää, etenkin jos siihen kuuluu good afternoon -tervehdykset ja vessan kutsuminen kohteliaammin cloakroomiksi. Kapkaupungin historiallinen Belmond Mount Nelson Hotel tarjoaa tähän loistavat puitteet. 1800-luvun viimeisenä vuonna ovensa avannut hotelli oli Etelä-Afrikan ensimmäinen, jossa oli kylmä ja kuuma juokseva vesi. Vaaleanpunaisen värinsä se on saanut ensimmäisen maailmansodan jälkeen sodan loppumisen kunniaksi.

Belmond Mount Nelsonilla on keskeinen lokaatio Kapkaupungin vanhimman puiston Company Gardensin vastapäätä. Matka kaupungin vanhasta keskustasta, kuten Long Streetiltä ei ole pitkä ja sen voi tehdä valoisan aikaan puiston läpi kävellen. Sisäänkäynnin lähettyvillä on myös bussipysäkki. Yö hotellissa maksaa useita satasia, mutta lounaan ja iltapäiväteen kustannukset ovat kohtuulliset. Ruokailun lisäksi hotellialueella on muitakin palveluja, esimerkiksi luxury spa.




Palmujen ympäröimä sisäänkäynti

Kuten onnistuneeseen viiden tähden kokemukseen kuuluu, saavuimme paikalle kävellen. Orange Streetin varrella olevaa sisäänkäyntiä ei voi olla huomaamatta, sillä sen näyttävässä vaaleassa rakenteessa lukee isoilla kultaisilla kirjaimilla Mount Nelson Hotel. Soitimme summeria ja kerroimme, että meillä on pöytävaraus lounaalle. Portti aukesi ja kävelimme palmujen reunustamaa katua päärakennukselle.

Aloitimme tutustumisen siistiytymällä vessassa, sillä muutaman kilometrin kävely Green Pointista oli kirvoittanut hikipisarat otsalle. Jo tässä vaiheessa olin myyty paikan kauneudelle, siisteydelle ja eleganssille. Olimme paikalla hyvissä ajoin, joten kulutimme aikaa kiertämällä hotellin käytäviä ja piha-aluetta. Kauniita maalauksia, hillityn sävyisiä huonekaluja, isoja viherkasveja, puhumattakaan hotellin vaaleanpunaisesta ulkoseinästä. Keskustan hulinan jälkeen meitä oli vastassa pehmeiden värien sävyttämä rauha ja ylellisyys.




Lounas Oasis-ravintolassa

Hotellialueella on muutamia ravintoloita, joista valitsimme paikallisia ja Välimeren makuja yhdistelevän Oasiksen. Varmuuden vuoksi teimme pöytävarauksen etukäteen, tosin vasta samana aamuna. Tiedusteluun vastattiin nopeasti ja vastauksessa oli muun muassa pukukoodi, smart casual. Paikan päällä huomasimme, että pukeutuminen oli todella rentoa ja sandaalit sopivat oikein hyvin joukkoon. Varauksellekaan ei olisi ollut tarvetta, sillä ravintola ei ollut läheskään täynnä. Oasiksen lounaalla on kaksi vaihtoehtoa; buffet ja a la carte. Ruokalista löytyy hotellin verkkosivuilta, mikä on loistava juttu erikoisruokavalioiden näkökulmasta. Tilasin grillattuja kasviksia ja lasin valkkaria. Annos oli muilta osin oikein hyvä, mutta omaan makuuni liian suolainen.



Ylellinen iltapäivätee

Historiallisen hotellin suosituin konsepti on aamu- ja iltapäivätee, josta kerrotaan lisää hotellin verkkosivuilla ja josta Instagram on kuvia pullollaan. Teetä tarjoillaan ihastuttavasti sisustetussa huoneessa ja sen kauniilla terassilla, josta avautuu maisema pieneen puutarhaan. Paikalla on melko paljon ihmisiä, mutta siitä huolimatta tunnelma on rauhallinen. Pöytävaraus kannattanee tehdä etukäteen, sillä ainakin meidän vierailun aikana kaikki pöydät oli varattu. 

Jäimme lounaalta vielä hetkeksi kahville, joka
tarjoiltiin saman terassin toisessa päässä. Olipa mukava nauttia kahvia ison mukin sijaan pienestä, sinisten kukkien koristamasta kahvikupista! Kahvihetken jälkeen teimme kuten minkä tahansa viiden tähden kokemuksen jälkeen kuuluukin, suuntasimme pyörävuokraamoon ja vietimme loppuillan fillarin selässä Victoria Roadin upeissa maisemissa - mekko päällä totta kai.





*
*

Lisää kuvia Etelä-Afrikasta niin Instan feedissä kuin stooreissa. Klikkaa @elinamarjaana !

KIRSTENBOSCH - VEHREÄ PUUTARHA KAPKAUPUNGISSA

sunnuntai 23. helmikuuta 2020





Miltä kuulostaisi päivä tai puolikas vehreässä puutarhassa aivan Kapkaupungin ytimen tuntumassa? Kirstenbosch on yksi Etelä-Afrikan kymmenestä kasvitieteellisestä puutarhasta ja se on helppo saavuttaa esimerkiksi keskustasta bussilla. Vuonna 1913 perustetussa puutarhassa riittää nähtävää etenkin kasveista kiinnostuneille, mutta se sopii loistavasti myös rentoon hengailuun ja rauhoittumiseen. Puutarhasta on mahdollista nähdä Pöytävuorelle, joskin matalalle laskeutuvat pilvet ovat peittäneet sen molemmilla kerroilla, kun olen käynyt puistossa. Maisemat eivät ole parhaat mahdolliset, mutta tunnelma, kuten kuvista näkyy, on ollut kiehtova.








Ihastuttava Tree Canopy Walkway

Keskelle puistoa on rakennettu muutaman kymmenen metrin pituinen metallinen kävelysilta, josta voi hyvällä ja selkeällä säällä nähdä Pöytävuorelle ja Kapkaupungin keskustaan. Sillalle pääsee molemmista päistä, mutta opasteista huolimatta sisäänkäyntiä oli vaikeahko löytää. Siellä se kuitenkin jossain kaikkien vihreiden puskien keskellä on. Silta on varmasti puutarhan yksi suosituimpia käyntikohteita, enkä ihmettele. Kyllähän se kulkee keskellä kaunista luontoa.




Piknikille, patikoimaan, elokuviin tai konserttiin

Olen käynyt puutarhassa pari kertaa ja molemmilla kerroilla keskittynyt rauhalliseen kävelyyn, kasvien kuvaamiseen ja eväiden syöntiin. Penkkejä löytyy sieltä täältä tai vaihtoehtoisesti eväitä voi nauttia piknik-viltillä. Vaikka parkkipaikka on ollut täynnä autoja ja osa vierailijoista tulee bussilla, puutarha on sen verran iso, että isotkin massat häviävät sinne hetkessä. Puutarhaan on sisäänpääsymaksu. Tammikuussa 2020 se oli 75 randia eli alle viisi euroa per aikuinen.

Puutarhassa järjestetään myös muita aktiviteetteja, kuten konsertteja ja elokuvia. Kannattaa tsekata lisätietoa puutarhan omilta verkkosivuilta. Sieltä löytyy hyvää tietoa myös muun muassa siitä, mitkä alueet ovat esteettömiä ja missä saa liikkua koiran kanssa. Kirstenboschista lähtee myös patikointireittejä esimerkiksi Pöytävuorelle, jos aktiivisempi lomailu kiinnostaa. 





*
*

Instassa on paljon lisää kuvia Etelä-Afrikasta niin feedissä kuin stooreissa. Klikkaa @elinamarjaana !

MONIPUOLINEN LOMAVIIKKO KAPKAUPUNGISSA

torstai 20. helmikuuta 2020


Kapkaupunki on heittämällä yksi suosikeistani. Sillä on paljon sellaisia ominaisuuksia, jotka kohtaavat toisensa viihtyisässä kaupunkikohteessa. Se sijaitsee upean ja ennen kaikkea monipuolisen luonnon keskellä; ympärillä on niin vehreyttä, vuoria kuin merenrantaa. Se on monikulttuurinen ja kansainvälinen, joskin historia ja nykyinen eriarvoisuus ovat surullista katseltavaa. Se tarjoaa hyvää ruokaa, upeita elämyksiä ja kauniisti sisustettuja sisätiloja. Majoitusta valikoidessa iski todellinen runsaudenpula, kun kauniita paikkoja oli yksi toisensa jälkeen.

Olin Kapkaupungissa edellisen kerran marraskuussa 2017. Nyt vähän päälle pari vuotta myöhemmin palasin kiertämään samoja tuttuja paikkoja, mutta näkemään myös jotain uutta. Viimeksi en päässyt kaupungin legendaarisimman kukkulan, Pöytävuoren huipulle, mutta tällä kertaa ajoitimme sen heti viikon alkupuolelle. Kiersin myös viinitiloja turisteille tarkoitetulla wine tramilla Franschhoekin alueella sekä nautin salaattilounasta kaupungin historiallisimmassa hotellissa, Belmond Mount Nelsonissa. 

Kapkaupunki on upea kohde, mutta siellä tulee kiinnittää huomiota turvallisuuteen. Emme juurikaan liikkuneet pimeän eli noin kello kahdeksan jälkeen paria poikkeusta lukuun ottamatta. Valitsimme majoituksen hyvältä alueelta ja talosta, jossa oli vartiointi ympäri vuorokauden. Varasimme kuljetuksen kentältä majoitukseen etukäteen majoituksen kautta ja palasimme kentälle paikallisbussilla, kun olimme ensin selvittäneet ja nähneet, miten se toimii (oli muuten todella näppärä). Liikuimme pääasiassa turistibussilla sekä jonkin verran kävellen. Kahden kerran perusteella uskaltaisin sanoa, että turvallisuuden takia kaupunkiin ei kannata jättää menemättä, mutta varovainen on hyvä olla. Aina voi jotain sattua - milloin ja missä päin maailmaa tahansa. 





Värikäs asunto Green Pointissa

Majoituimme värikkäässä AirBnB:ssä Green Pointin alueella eli lähellä keskustaa ja palveluja. Majoitusvalinnassa ratkaisivat ennen kaikkea sijainti, turvallisuus ja muiden suositukset. Kapkaupungissa ei kannata yöpyä missä tahansa, sillä asuinalueiden välillä on valitettavasti paljon eroja. Valitsimme asunnon osittain myös hauskan ja koristeellisen sisustuksen vuoksi. Se oli jotain erilaista vaaleaan ja minimalistiseen tottuneelle silmälle.

Valinta osoittautui monessa mielessä täydeksi kympiksi. Asunto oli pääkadun varrella, mutta siitä huolimatta se oli rauhallinen rakennuksessa tehtävää remonttia lukuun ottamatta. Aivan vieressä oli muutama ravintola sekä ruokakauppa, josta haimme illallista melkein joka ilta. Kävelimme reilussa kymmenessä minuutissa Waterfrontin alueelle, jossa on paljon kahviloita, ravintoloita, kauppoja ja nähtävyyksiä. Sieltä lähti myös punainen hop on hop off -bussi sekä MyCiti-paikallisbussi lentoasemalle. Itse asunto oli todella hyvin varusteltu. Kahdeksanhengen ruokapöytä kahdelle? Kyllä kiitos! 



Kolme päivää hop on hop off -bussissa

Kaksikerroksinen turistibussi on monelle tuttu ja jakaa mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Kapkaupungissa se on kiistämättä loistava vaihtoehto. Reilulla parilla kympillä voi kiertää kolme päivää kaupungin nähtävyyksiä, päivän ja kahdenkin vaihtoehtoja on. Bussilla pääsee kaikkiin suosituimpiin nähtävyyksiin, jopa Pöytävuoren juurelle, Constantian viinialueelle sekä useimmille rannoille. Liikkuminen onnistuu myös taksilla, Uberilla tai paikallisbussilla, mutta tällä(kin) kertaa nautimme toisen kerroksen näköalasta ja selostuksesta, joka tarjosi hyvää tietoa kaupungista.




Bussilla on kolme pääreittiä, joten kolmen päivän ohjelma oli lyöty helposti lukkoon. Yhtenä päivänä pysähdyimme Kirstenboschin puutarhassa ja Constantian kahdella viinitilalla. Toinen päivä vei lyhyelle keskustakierrokselle sekä illalla Signal Hillille auringonlaskua katsomaan. Kolmantena päivänä suuntasimme Pöytävuoren huipulle sekä sen jälkeen Camps Bayn rannalle. Vuoria, viinitiloja ja rantaa - ei hullumpi lomaviikon aloitus.






Päiväretki Hyväntoivonniemelle ja Cape Winelandsille

Päiväretket veivät tällä kertaa samoihin kohteisiin kuin pari vuotta aikaisemmin. Niistä ensimmäinen oli tismalleen sama paitsi toisinpäin tehtynä eli kävimme Hyväntoivonniemellä ja Boulders Beachilla. Hyväntoivonniemi on Afrikan lounaiskärki, jossa voi tuntea navakan tuulen ja kävellä esimerkiksi kahdelle majakalle tai Cape Pointiin. Maisemat ovat upeat ja meri turkoosi. Boulders Beach tunnetaan puolestaan afrikanpingviineistä, jotka asuttavat päivisin turistien kansoittamaa rantaa. Voit lukea lisää kohteista vanhoista postauksista:









Toinen retki vei Franschhoekin viinialueelle. Menimme turistibussilla pienelle asemalle, josta hyppäsimme wine tramiin, viinijunaan. Mielenkiintoinen konsepti, jossa kaksikerroksinen ratikka (tai joillakin reiteillä myös bussi) vie turisteja suoraan viinitiloille. Päivän aikana kävimme neljällä tilalla, joista kahdessa ehdimme viettää enemmän aikaa. Nobel Hill ja Babylonstoren olivat suosikkejani, vaikka ei muissakaan mitään vikaa ollut. Liikkuminen paikasta toiseen oli näppärää, vaikka emme missään vaiheessa oikein ymmärtäneet wine tramin aikataulua. 





* * *

Instassa on paljon lisää kuvia Etelä-Afrikasta niin feedissä kuin stooreissa. Klikkaa @elinamarjaana !

MATKAVUOSI 2019 - LUONNOSSA LIIKKUMISTA JA TUTTUJA KOHTEITA

torstai 13. helmikuuta 2020




Matkavuosi 2019 on kaukana takana ja sen voisi viimein summata yhteen yhdellä sanalla – suunnittelematon. Välillä suunnittelematon tarkoittaa samaa kuin ihanat ja spontaanit seikkailut, mutta viime vuonna se johti lähinnä siihen, etten tehnyt oikein mitään kovin ihmeellistä. Kun käyn läpi menneen vuoden matkoja, huomaan käyneeni samoissa paikoissa useita kertoja. Kolme kertaa Tallinnassa ja Tukholmassa, kaksi kertaa Ylläksellä ja Mosambikissa. Kertokaa ihmeessä, jos maailmassa on muitakin käymisenarvoisia paikkoja.

Vaikka viime vuosi ei ollut elämäni huikein matkavuosi, siihen mahtui kuitenkin useita yksittäisiä hetkiä, joita muistelen lämmöllä vielä pitkään. Hiihdin, vaelsin ja pyöräilin Ylläksellä. Ihastelin Puolan Tatravuorten jylhiä huippuja ja laaksoja. Tein elämäni toisen omatoimisen safarin Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikassa. Matkavuoden teemana oli selkeästi luonnossa liikkuminen ja rauhoittuminen. Valitettavasti suunnittelemattomuus näkyi myös blogin puolella pitkinä taukoina ja epäsäännöllisenä postaustahtina.

Onneksi matkavuosi sai uutta potkua syksyllä niin loman kuin opintovapaan muodossa. Tein kaksi viikonpituista matkaa ja loppuvuonna suuntasin pidemmäksi aikaa Mosambikin pääkaupunkiin Maputoon. Tulevalta matkavuodelta toivon vähän enemmän kuin edeltäjältänsä, mutta sitä ennen kuukausikohtainen yhteenveto vuodesta 2019.

Maaliskuu - Nürnberg, Tukholma ja Ylläs

Matkavuosi käynnistyi virallisesti maaliskuussa, jolloin tein kaksi lyhyttä matkaa saman viikon aikana. Ensin olin työmatkalla Saksan Nürnbergissä ja sen jälkeen vapaa-ajan matkalla Tukholmassa. Nürnberg ei näyttänyt parhaita puoliaan, sillä sää oli sateinen ja vietin suurimman osan ajasta sisällä. Työmatkana matka oli kuitenkin oikein onnistunut ja sen lisäksi toin kotiin kilokaupalla saksalaista luonnonkosmetiikkaa. Vain viikko näiden matkojen jälkeen olin jo hiihtämässä Ylläksen lumisilla laduilla. Päivät kuluivat ulkona ja illat saunassa ja ruokapöydän ääressä.





Huhtikuu - Tallinna ja Tukholma

Suunnittelemattomuudesta kertoo hyvin se, että myös huhtikuussa oli kaksi matkaa samalla viikolla. Tällä kertaa olin pari yötä Tallinnassa ja pari yötä Tukholmassa. Keväinen Tallinna näytti parastaan, sillä lämpötila kohosi kahteenkymmeneen ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Tutustuin kaupunkiin ensimmäisen kerran pyörällä ja se oli oikein näppärää lukuun ottamatta Vanhankaupungin mukulakivikatuja. Tallinna on myös siitä loistava lähikohde, että sieltä löytyy aina uusia kahviloita ja ravintoloita. Päivä Tukholmassa -risteily piti sisällään rentoa ajanviettoa, herkuttelua ja perusnähtävyyksiä Tukholmassa.



Kesäkuu - Tallinna

Kesän ensimmäinen matka vei jälleen Tallinnaan, tällä kertaa tosin vain päiväksi. Ohjelmassa oli hyvää ruokaa Telliskiven alueella, päiväkahvit kaupungin vanhimmassa kahvilassa sekä muutamien tuttujen kauppojen kiertelyä.

Heinäkuu - Mosambik ja Etelä-Afrikka

Muutaman viikon kesäloma kului Mosambikin pääkaupungissa Maputossa sekä sen lähialueilla. Kävin kahdella tuulisella, mutta muutoin hyvin rauhallisella rannalla Macanetassa ja Ponta do Ourossa. Vietin myös päivän Etelä-Afrikan puolella Krugerin kansallispuistossa. Maputosta on rajalle matkaa vain pari tuntia, joten kirahvit, seeprat ja leijonat eivät ole kaukana. Kiersimme puistoa noin viisi tuntia omalla autolla ja näimme leijonaa lukuun ottamatta kaikki suosikkieläimeni. Lounastauko pidettiin Lower Sabie Rest Campissa, jonka ravintola tarjosi useita gluteenittomia vaihtoehtoja huikeissa maisemissa.




Syyskuu - Ylläs ja Tallinna

Elämäni ensimmäinen ruskamatka suuntautui syyskuussa Ylläkselle. Patikoin ja pyöräilin viisi erilaista reittiä keltaisen ja punaisen sävyttämässä ympäristössä. Särkitunturille oli helppo kävellä ja sieltä avautui upea maisema aina Ruotsin puolelle. Pirunkuru puolestaan haastoi kapuamaan kivikkoisessa ylämäessä. Yhden kokemuksen perusteella uskallan suositella ruska-ajan matkailua kaikille, joille se on työn ja muun arjen puolesta mahdollista. Syyskuuhun mahtui vielä päivän pyrähdys Tallinnaan, jossa herkuttelin neljässä kahvilassa ja valokuvasin. Tämä oli vuoden ainoa soolomatka, vaikka blogista ja Instagramista saanee helposti sen kuvan, että olen aina yksin. Vaikka ihmiset puuttuvat kuvistani, en yleensä kuitenkaan matkusta yksin.





Lokakuu - Tatravuoret ja Krakova

Yksi vuoden parhaimmista matkoista oli lokakuussa. Puolan Tatravuorille vievä tapahtumaketju sai alkunsa, kun hoksasimme siskojeni kanssa, että meillä on yhteinen lomaviikko. Syyslomaviikon hinnat olivat karanneet käsistä, mutta onneksi löysimme kohtuuhintaiset lennot Krakovaan. Kohde yllätti meidät todella positiivisesti. Patikoimme päivät vuoristossa tai laaksossa ja tähyilimme reiluun pariin kilometriin kohoavia vuorenhuippuja. Raskain vaelluspäivä vei pitkän nousun jälkeen kauniiseen laaksoon ja järvelle. Viimeisen vuorokauden vietimme historiallisessa Krakovassa. Söimme muun muassa todella hyvää puolalaista ruokaa viihtyisässä ravintolassa.





Joulukuu - Tukholma ja Maputo

Vuoden viimeinen kuukausi vei pikaisesti tärkeälle matkalla Tukholmaan. Varasin lennot Mosambikiin vain pari viikkoa ennen lähtöä, joten jouduin hakemaan viisumin henkilökohtaisesti Mosambikin Tukholman suurlähetystöstä. Maputon lentokentältä saa 30 päivän on arrival -viisumin, mutta pidempi viisumi täytyy hakea etukäteen. Postin lakon ja pikaisen aikataulun vuoksi passin lähettäminen postin kautta ei onnistunut. Lensin aamulennolla Tukholmaan, otin junan kentältä lähetystöön ja puolenpäivän aikaan viisumi oli jo passissa. Samalla reissulla näin kaupungissa asuvaa ystävääni ja tulin hänen kanssaan laivalla takaisin. Joulukuun kaksi viimeistä viikkoa olinkin jo Mosambikissa.

* * *
Käy katsomassa lisää kuvia Instassa.

© Elina Marjaana Travel Blog • Theme by Maira G.