SLIDER

4 X KUINKA PÄIHITTÄÄ SATEINEN TALLINNA

perjantai 30. kesäkuuta 2017


Myönnetään, kyllähän se ensin harmittaa. Suunnitelmissa on viettää aurinkoinen päivä kaupunkia kiertäen ja mahdollisimman monta päiväkahvia nauttien, mutta toisin käy. Sateisen harmaa taivas Tallinnan yllä ei anna merkkiäkään muutoksesta. Lähes seitsemän tuntia aikaa, eikä mitään tekemistä. Ihan yhtä hyvin voisi jäädä kotiin. Pienen pohdinnan jälkeen käy selväksi, että päivästä Tallinnassa voi nauttia monella tavalla myös huonolla säällä. Tässä muutamia vinkkejä siihen, mitä kaikkea kivaa sisällä voi tehdä omien kokemuksieni perusteella.

1. Syö lounasta Telliskiven alueella.
Muutaman tunnin laivamatkan jälkeen päivä kannattaa aloittaa lounaalla. Satamasta on melko lyhyt ja helppo (kävely)matka Telliskiven alueelle, joka on noussut suosioon niin paikallisten kuin matkailijoiden keskuudessa. Itse en ole erityisen ihastunut alueeseen, eikä siellä mielestäni ole kovin paljon tekemistä, mutta hyvää ruokaa ja juomaa sieltä kyllä saa. Jos sateenvarjo on mukana, eikä raikkaan kostea ulkoilu haittaa, niin suosittelen kävelemään, mutta muussa tapauksessa taksilla pääsee perille muutamaa euroa vastaan.

Olen syönyt kahdessa ravintolassa, joista kumpikaan ei ole suuren hehkutuksen kohteena, mutta oman kokemukseni perusteella ruoka on ollut erittäin onnistunutta ja myös erityisruokavaliota noudattavalle on löytynyt useita vaihtoehtoja. La Tabla on latinalaisamerikkalaistyyppinen värikkäästi sisustettu ravintola, jossa tarjoillaan tuoreista raaka-aineista valmistettuja huippuherkullisia liha- ja kasvisannoksia. Valitsin kasvisversion taco-annoksesta ja se osoittautui todella herkulliseksi, tosin melko pieneksi, joten sitä en voi suositella isoon nälkään. Vastapäätä sijaitsevassa Bar Bistro Kukekessa on tarjolla kasvisruokaa ja sen omistaja on ollut joku paikallinen kuuluisuus, mutta ainakin nettisivujen mukaan omistaja on vaihtunut. Sitä en tiedä onko paikka tällä hetkellä auki, mutta aina kannattaa käydä kokeilemassa oven takana. Pelkästään yläkerran erikoinen sisustus on näkemisen arvoinen, vaikka kasvisruoka ei kuuluisi suosikkeihin.

2. Nauti päiväkahvista Reval Caféssa.
Reval Café'hen ei voi olla eksymättä, sillä tällä virolaisella kahvilaketjulla on ilmeisesti 12 erilaista kahvilaa eripuolilla Tallinnaa. Olen käynyt vasta kolmessa, mutta olen ymmärtänyt, että kahvilaketju poikkeaa muista kilpailijoistaan niin, että sen kahviloita ei ole suunniteltu saman muotin mukaan, vaan ne ovat ainakin osittain keskenään erilaisia niin sisustuksen, tarjonnan kuin asiakaskunnan suhteen. Mielestäni kahvi on ollut kaikilla kerroilla hyvää, mutta leivonnaisia tai ruokaa en ole maistanut. 

Telliskiven alueella sijaitseva kahvila noudattelee perinteistä Cafe Revalin linjaa, mutta siellä tarjoillaan laatuviinejä useista eri maista. Hauskin kokemukseni on Reval Cafe Muurivahe, jonka erikoinen tummansävyinen sisustus ei välttämättä ole täysin oman makuni mukainen, mutta saa kunniamaininnan nimenomaan erikoisuutensa vuoksi. Enpä olisi uskonut astuessasi sisään, mitä ketjukahvilan sisällä odottaa. Ja vielä loppuun fun fact eli nimi Reval tulee siitä, että se on ollut Tallinan virallinen nimi 1900-luvun alkupuolelle saakka.

3. Osta luonnonkosmetiikka ja kynttilöitä.
Olen suuri luonnonkosmetiikan ihailija, mutta todella paljon huonompi ostaja. Tykkään kiertää kosmetiikkahyllyjä, availla purkkeja ja vertailla tuotteita, mutta vain harvoin ostan jotain uutta. Niinpä en osaa suositella kovinkaan montaa tuotetta, mutta sen sijaan osaan suositella useita kosmetiikkaa myyviä liikkeitä. Allamainittujen lisäksi Tallinassa on myös useita elintarvikkeita myyviä ekokauppoja, joissa on hyvä kosmetiikkavalikoima, samoin kuin Kaubamajassa. 

Telliskiven alueella sijaitsevassa Telliskivi-keskuksessa on muutamia liikkeitä, jotka myyvät luonnonkosmetiikkaa, mutta Mimesis Looduskosmetiikassa on huomattavasti muita laajempi valikoima niin virolaisia kuin ulkomaalaisia merkkejä. Shoppailu onnistuu hyvin esimerkiksi lounaan jälkeen, sillä alueella välimatkat ovat lyhyitä. Viru Keskuksessa on puolestaan venäläisbrändi Natura Siberican liike, jota suosittelen niin hyvän palvelun, edullisen hintatason kuin laadukkaiden tuotteiden puolesta. Viimeksi myyjä tarjoili mustikkamehua ostosten lomassa, ei paha. Solaris kauppakeskuksen toisessa kerroksessa on noin kolmeakymmentä virolaista luonnonkosmetiikkamerkkiä myyvä Pillerkaar, josta saa myös oman kokemukseni perusteella kaupungin edullisimmat soijavahasta valmistetut Joik-kynttilät.

4. Käy kauneushoidossa. 
Tämä on ehkä kaikista paras ja takuuvarmasti rentouttavin tapa viettää sateista lomapäivää. Olen käynyt kerran manikyyrissä ja pedikyyrissä ja voisin mennä toisen kerran ihan milloin vaan. Geelilakkaus toimi todella hyvin ja kesti useita viikkoja, vaikka en erityisesti varonut kynsiä. Suosittelen googlaamaan ihmisten kokemuksia eri paikoista ja valitsemaan sellaisen, joka vastaa parhaiten omia toiveita. Itse kävin Sinine Salong Spa -kauneushoitolassa, joka sijaitsee aivan Viru Keskuksen vastapäätä ja jossa käy joka toinen suomalainen turisti. Päädyin laittamaan kynnet oikeastaan puolivahingossa, enkä ollut varannut aikaa etukäteen. Kävin viikolla, muistaakseni tiistaina, ja sain ajan noin puolentoista tunnin päähän. Paikan tunnelma on rentouttava ja hoidon lopuksi sinut ohjataan lepohuoneeseen, jossa soi musiikki ja tarjolla on sitruunavettä ja teetä.

Miten sinä viettäisit sadepäivän Tallinnassa tai missä tahansa muussa kaupungissa?

KAUPUNKIJUHANNUS HELSINGISSÄ - ALPPIRUUSUJA JA KUNTOSALITREENEJÄ

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017


Tarkoituksenani ei varsinaisesti ollut viettää juhannusta Helsingissä ja vieläpä melkein yksin, mutta toisaalta ennen juhannusta ja sen jälkeen on niin monta viikonloppua täynnä tekemistä, että en pistänyt pahakseni pientä rauhoittumista siinä välissä. Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, mitä kaikkea kaupungissa voi tehdä juhannuksena ja vaihtoehtoja oli vaikka miten paljon. Itse päädyin viettämään rauhallisen juhannuksen ulkoilun, liikunnan ja hyvän ruoan parissa.

Yritin palauttaa mieleen, miten olen juhlinut aikaisempia juhannuksia. Nuorena juhannukset menivät kotona, mökillä ja kokon ääressä, vähän vanhempana jossain huvitteluissa. Yhdessä vaiheessa pakattiin kavereiden kanssa parin päivät ruokatarvikkeet, teltta ja kartta autoon ja suunnattiin johonkin aiemmin vieraaseen paikkaan. Ikimuistoisinta oli teltan pystyttäminen rannalle ja aamuinen herätys viiden tähden merimaisemalla. Ajokilometrejä kertyi parhaalla reissulla yli 2000 ja itikanpistoja melkein saman verran. Muutaman juhannuksen olen viettänyt ulkomailla, tosin eivät ne yleensä ole juhannukselta tuntuneet, vaan ihan tavalliselta kesäviikonlopulta hyvässä säässä.






Mutta miltä näytti juhannus Helsingissä? Kuten kuvista näkyy, melko maanläheiseltä. Perjantaina heräsin puoli kahdeksan, avasin koneen, kirjoitin blogipostauksen ja join samalla pari kuppia kahvia. Kävin aamupäivällä salilla ja lounaan jälkeen pyöräilin ystäväni kanssa Haagan Alppiruusupuistoon. Oi miten ihana paikka se olikaan! Jostain syystä jätin kameran kotiin, enkä pystynyt ikuistamaan kukkaloistoa, joten tämän postauksen kuvat ovat kotikulmilta. Illalla kävin katsomassa Kaivarissa juhannuskokkoa... villapaita päällä.

Lauantaina heräsin seitsemältä ja ensimmäiset pari tuntia söin aamupalaa ja luonnostelin uusia postauksia. Puolenpäivän maissa kävin lenkillä aurinkoisessa Hietaniemessä ja tulin kotiin herkullisen salaattilounaan ääreen. Iltapäivä sujui elämästä ja olosta nautiskellen; kuvailin kameralla, join kahvia ja mietin, mitä kaikkea haluan tehdä elämässäni. Sunnuntaina nukuin pitkään ja suuntasin keskustaan tarkoituksenani ostaa kaikkea tarpeellista tulevaa Kreikan matkaa varten. Illalla innostuin vielä sisäpyöräilemään, joten juhannuksesta tuli yllättävän sporttinen.





Ottaen huomioon, etten ollut suunnitellut etukäteen oikein mitään tekemistä juhannusviikonlopulle, kolmen päivän vapaat sujuivat todella rentouttavan ja kivan tekemisen parissa. Ihanaa, miten juhannuksesta voi tehdä omannäköisensä ja viettää sitä haluamallaan tavalla. Helsingin juhannukseen kuului siis hyvää tai kuten penkillä istunut vanhempi rouva sanoi puhelimeen juuri, kun lenkkeilin ohi: "Tänne kuuluu juhannusrauhaa ja leutoa tuulta."

SAMSONITE NEOPULSE SPINNER 55 + 75

lauantai 24. kesäkuuta 2017


Olen miettinyt matkalaukun ostamista useita kuukausia. Tein hinta- ja laatuvertailua, kyselin vinkkejä ystäviltäni, unohdin asian. Kävin kaupassa katsomassa, kokeilemassa ja esittämässä ostavaa asiakasta. Olin niin päättämätön, että tein välissä yhden reissun ystäväni lainalaukulla ja kaiken huipuksi siskoni osti saman laukun ennen minua. Lopulta erään laukkuliikkeen tarjouksen loppuminen sai minut toimimaan ja kuinkas kävikään - ostin yhden sijasta kaksi. Kotiinkuljetuksen kanssa oli pientä epäonnea ja ostokset saapuivat kolme päivää myöhässä, mutta nyt minulla on enemmän laukkuja kuin varattuja matkoja. 

Päädyin Samsoniten Neopulse Spinner -malliin ystäväni suosituksesta. Hän oli hankkinut vastaavan laukun samassa värissä aikaisemmin, joten uskalsin luottaa hänen arviointikykyynsä ja kokemuksiinsa. Ostopäätöksessä ratkaisivat etenkin hyvä hinta-laatusuhde, kevyt paino ja tietenkin se kaikista tärkein - ulkonäkö. Olin ajatellut panostaa keskihintaiseen laukkuun, joten unohdin heti marketeissa myytävät satasen vaihtoehdot. Toinen ääripää olisi maksanut tuplasti enemmän, tosin sillä olisikin saanut luodinkestävää materiaalia. Tyrmäsin vaihtoehdon liian kalliina ja ilmeisen turhana, mutta itse asiassa kun asiaa tarkemmin ajattelee, sille olisi voinut olla käyttöä nykymaailmassa.





Pienempi lentolaukku on kooltaan 55x40x20cm, sen tilavuus on 38 litraa ja paino 2,2 kg. Laukun voi kokonsa puolesta ottaa useiden lentoyhtiöiden matkustamoon, ml. Finnair, SAS, RyanAir, Norwegian, EasyJet ja Aegean Airlines. Isomman laukun mitat ovat puolestaan 75x51x28cm, tilavuus 94 litraa ja paino 3,4 kg. Laukkujen kovapintaista materiaalia, Makrolyn-polykarbonaattia, on kehuttu kestäväksi, lujaksi ja joustavaksi. Laukkujen sisällä on molemmin puolin tavaratilaa, joissa molemmissa on kankainen vetoketjullinen kansi ja toisella puolella ritikkäinen kuminauha. Pyöriä on neljä ja ne ovat ns. tuplapyöriä, jotka pyörivät 360 astetta. Laukut saa lukkoon kolminumeroisella koodilla. Molempia on saatavilla seitsemässä eri värissä. Itse päädyin klassiseen harmaaseen, joka taittaa vähän eri harmaan sävyihin valon mukaan. Harkitsin myös mustaa, mutta päätin lopulta ottaa vaaleamman ja olen ollut väriin todella tyytyväinen.





Näiden kahden lisäksi Neopulse Spinner -sarjaan kuuluu kaksi muuta laukkukokoa, joista toinen on näiden kahden laukun välimalli (69cm) ja toinen kaikista isoin (81cm). Aluksi mietin 69 cm ja 75 cm välillä, koska molemmat ovat keskikokoisia laukkuja. Onneksi päätin ottaa isomman, sillä seurattuani siskoni pakkailuja, laukku ei näyttänyt yhtään liian isolta viikon reissulle.

Olen käyttänyt pienempää lentolaukkua kerran viikonloppureissulla Jyväskylässä ja tämän yhden kokemuksen perusteella olen todella tyytyväinen ostopäätökseeni. Parasta laukussa oli se, että tavarat pysyivät siististi järjestyksessä, kun säilytystila oli jaettu kahteen osaan ja molempia osia suojasi vetoketjullinen kangas. Tykkäsin myös siitä, että pyörien ansiosta laukkua voi vetää perässä tai kuljettaa sivussa ja leveän kahvan ansiosta esimerkiksi käsilaukku kulkee hyvin laukun päällä kahvaan nojaten. Isomman laukun kohdalla käyttökokemukseni on nolla, mutta lähestyvän Kreikan matkan ansiosta saan tutustua laukun ominaisuuksiin ja toimivuuteen ihan pian. Ainakin tyhjänä ja parkettilattialla liikuteltuna laukku kulkee kevyesti ja ketterästi. Who knows, kokemus saattaa olla hieman toinen, kun laukussa on painoa parikymmentä kiloa, aurinko paahtaa helteisesti ja edessä on monttuinen soratie. 

How about you? Millaisella matkalaukulla sinä lomailet tai kierrät maailmaa? Mikä on ehdoton suosikkisi tai mikä oli äärimmäinen virheostos?

LENNOT OSLOON VARATTU - MITÄ SUOSITTELET TEKEMÄÄN?

torstai 22. kesäkuuta 2017

 Kuva: Pixabay

Kolmen päivän viikonloppu Oslossa lokakuussa - ei paha! Ystäväni suuntaa kaupunkiin peräti kolmeksi kuukaudeksi ja menen hänen vieraakseen reissun puolivälissä. Oslo on minulle entuudestaan vieras kaupunki, joten huippua päästä tutustumaan siihen melkein paikallisoppaan kanssa. Nämä ovat usein niitä kaikista parhaimpia reissuja, kun kohteessa on joku ennestään tuttu. Paikkaan tutustuu jotenkin ihan eri silmin.

Jos olet käynyt Oslossa, niin kerro ihmeessä parhaat vinkkisi. Mitä kolmessa päivässä kannattaa tehdä? Mihin ei missään nimessä kannata käyttää aikaa? Olen enemmän luonto- ja ulkoilmaihminen kuin museoihin ja näyttelyihin tutustuja. Olisiko Trondheim hyvä kohde päiväretkelle? Tykkään myös kierrellä kivoissa kaupunginosissa ja pistäytyä vaikka kahvilla tai jossain kivassa liikkeessä. Otan erittäin mielelläni vastaan suosituksia kahviloista ja ravintoloista, joista  saa hyvää kasvisruokaa. Olen jo nyt innoissani neljän kuukauden päässä häämöttävästä matkasta, mutta vielä paremmaksi odottamisen tekee, kun on konkreettisia vaihtoehtoja mitä tehdä ja nähdä tulevalla minilomalla.

Mielettömästi kiitoksia kaikille vinkeistä!

KESÄVIIKONLOPPU JYVÄSKYLÄSSÄ - HYYPPÄÄNVUORI JA HYVIÄ KAHVILOITA

tiistai 20. kesäkuuta 2017


Oih kotimaanmatkailua Jyväskylässä! En ole syntynyt Jyväskylässä, mutta olen asunut siellä on and off kymmenisen vuotta. Kaupunki tuntuu edelleen kotikaupungilta ja joka kerta kun käyn siellä olo on sanoinkuvaamattoman kotoisa. Niin oli myös tällä kerralla, kun vietin viikonlopun ystäväpariskunnan luona heidän uudessa kodissaan. 

Lauantaina suuntasimme Laukaassa sijaitsevalle Hyyppäänvuorelle, jossa en ole käynyt aikaisemmin, mutta jota voin suositella lämpimästi kaikille ulkoilusta ja metsässä kävelystä kiinnostuneille. Hyyppäänvuori ei nimensä mukaisesti ole vuori, paitsi ehkä Suomen mittakaavassa, mutta mukavankokoinen rinne kuitenkin. Kävelimme ylös noin puolessa tunnissa ja alas tuplasti pidemmässä ajassa muutaman väärän polkuvalinnan ja harha-askeleen vuoksi. Patikoinnin lisäksi ehdin viikonlopun aikana herkutella hyvällä ruoalla niin ystävieni kotona kuin kaupungilla, tehdä hiit-tyyppisen aamutreenin taloyhtiön kuntosalilla, nähdä muita tuttujani sekä melkein varata yhden pitkän viikolopun Osloon.



Parasta Jyväskylässä on sen kompakti koko. Ydinkeskusta on muutaman kadun varrella ja sieltä löytyy kaikki mitä ihminen elämässään tarvitsee. Välimatkat ovat lyhyitä ja pyörällä pääsee helposti vaikka kaupungin toiselle puolelle. Asukkaat ovat nuorekkaita ja viimeiden kuntavaalin mukaan myös yllättävän vihreitä. Metsää ja järviä riittää, mutta luonnon lisäksi kaupungissa pääsee nauttimaan hyvistä kahviloista ja ravintoloista sekä kohtuullisen hyvästä kulttuurielämästä.

Tuntuu, että joka kerta on joku asia muuttunut Jyväskylässä. Keskustaan on tullut uusia palveluita tai joku vanhoista on lopettanut toimintansa. Viimeksi kävin ensimmäistä kertaa Fafa'sissa ja tällä kertaa Espresso Housessa. Kuulin myös villejä huhuja siitä, että aivan kaupungin ydinkeskustaan rakennetaan maauimalaa, jonka on tarkoitus olla valmis myöhemmin kesällä. Jyväskylä, kuten niin moni muu Suomen kaupunki, on parhaimmillaan kesällä, tosin ei se ole huono talvellakaan. Voisin kuvitella, että turistin näkökulmasta parin päivän reissu voisi olla hyvä irtiotto omasta arjesta. Sen aikana voi kävellä puoliksi tai kokonaan Jyväsjärven ympäri, nauttia jäätelöstä uusitussa satamassa, käydä päiväkahvilla Muistossa, Wilhelmiinan Konditoriossa tai Mirjam'sissa sekä kiivetä Harjun torniin ihastelemaan keskisuomalaista järvimaisemaa.

Kirjoituksen ensimmäinen kuva on Jyväsjärven rannalta ja toinen Hyyppäänvuorelta. Huippua, vasta kolmas kirjoitus ja kuvani ovat omia. Kameran kanssa kikkailu on vielä puhdasta opettelua, mutta ehkä jonain päivänä tästäkin vähemmän esteettistä silmää omaavasta saadaan kelpo kuvaaja.

KARPATHOS - 6000 ASUKASTA JA 35 UIMARANTAA

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Kuva: Pixabay

Miten olisi pieni fun fact -osuus eli hauskaa yleistietoa Karpathoksesta? Ai ei? No, siinä tapauksessa suosittelen hyppäämään tämän kirjoituksen yli ja palaamaan blogiin muutaman päivän kuluttua uudestaan. Muussa tapauksessa  - let's look at the facts and figures, babe.

Pienen tiedonetsinnän eli nopean googlailun jälkeen selvisi, että Dodekanesian saariryhmään kuuluva Karpathos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren koillisosassa Kasoksen ja Rhodoksen välissä. Saari on pinta-alaltaan Kreikan saarista 15. suurin ja Dodekanesian saarista 2. suurin heti Rhodoksen jälkeen. Saari on ilmeisen vuoristoista ja sen korkein kohta, Lastos, on noin 1220 metrissä. Rantaviivaa on 180 kilometriä ja uimarantoja 35. Ei paha. Jos lomaviikolla ei huvita tehdä mitään muuta, niin vuokra-autolla tai pyörällä on hyvä kiertää näitä rantoja.

 Kuva: Pixabay

Vakituisia asukkaita saarella on reilut 6000, joista yli kolmasosa asuu pääkaupungissa, joka tunnetaan kahdella nimellä, Karpathoksen kaupunki ja Pigadia. Hotellimme sijaitsee noin puolentoista kilometrin päässä Pigadiasta. Muilla paikkakunnilla on vain joitakin satoja asukkaita. Esimerkiksi Olympus-vuorestaan tunnetussa Olympuksen kylässä asuu noin 250 henkilöä. Karpathoksella on pitkä historia ja se esiintyy kreikkalaisessa mytologiassa muun muassa niin, että Uranoksen ja Gaian poika oli saaren ensimmäinen asukas. Oma kreikkalaisen mytologian tuntemukseni on sen verran heikkoa, etten tiedä yhtään ketä Uranos tai Gaia olivat, mutta kaikesta voinee päätellä, että meille suomalaisille melko tuntematon saari on osa laajempaa historiaa ja tarinankerrontaa.

Karpathoksen kuvaillaan säilyttäneen aidon alkuperäisen kreikkalaistunnelman siksi, että se sijaitsee kaukana manner-Kreikasta ja muista vaikutuksista. Erityisesti odotan perinteisten asuintalojen arkkitehtuuria ja koristeluja, joita on kehuttu ainakin wikipediassa. Hauskin fun fact on kuitenkin se, että saarella ilmestyy oma lehti kahden viikon välein. Jo tämän tiedon perusteella uskaltaisin väittää, että kyseessä ei voi olla kuin oikea valinta rentouttavaan lomaan ja offline-elämään.

I DON'T NEED THERAPY, I JUST NEED TO GO TO GREECE

torstai 15. kesäkuuta 2017

Kuva: Pixabay

Otsikko kertoo kaiken olennaisen - tänä kesänä mennään Kreikkaan! Varasin ystäväni kanssa viikon valmismatkan Egeanmeren kaakkoisosassa sijaitsevalle Karpathoksen saarelle. En tiennyt saaresta yhtään mitään, mutta muutaman päivän ahkeran googlailun aikana sain selville, että saarella on loistavaa ruokaa, edullinen hintataso ja aito kreikkalainen tunnelma. Ennakkotietojen perusteella saari vetää puoleensa erityisesti eläkeläisiä ja lapsiperheitä, mutta eiköhän sinne pari kolmekymppistä kaverustakin mahdu. 

Miksi Kreikka? Siitä yksinkertaisesta syystä, että en ole koskaan käynyt siellä. Olen kyllä kiertänyt kaikki mahdolliset maat Kreikan pohjoispuolella, mutta jostain syystä en ole koskaan eksynyt Kreikkaan asti. Olen kuullut maasta ja varsinkin sen saarista paljon positiivista, siis ystäviltäni, en niinkään uutisista, joten odotan innolla turkoosia merivettä, kolmenkymmenen asteen helteitä ja kreikkalaista salaattia. Valitsin valmismatkan, jotta voin mahdollisimman vaivattomasti siirtyä omalta kotioveltani hotellin uima-altaalle. Opiskeluaikoina matkat järjestettiin itse ja vielä mahdollisimman vaikeasti ja halvalla, mutta iän myötä helppous on nostanut asemiaan tärkeysjärjestyksessä.

Milloin matkaan? Reissu ajoittuu heinäkuun viimeiselle viikolle. Sitä ennen kirjoittelen tänne matkavalmisteluihin ja yleisesti matkailuun liittyviä juttuja, joista toivottavasti on iloa ja hyötyä myös sinulle. Sinänsä koomista, että olen matkustanut noin 40 maassa ja viettänyt hyvinkin eksoottisia viikkoja ja kuukausia erilaisissa ympäristöissä, mutta julkinen matkablolgi saa alkunsa viikon pakettimatkasta turistikohteeseen. Nähtävästi olen aliarvioinut valmismatkan vaikutuksia ihan turhaan. Aiheeseen liittyviä kuvia minulla ei luonnollisesti ole tässä  vaiheessa, mutta merkitsen kuvien alapuolelle, mistä olen ne ottanut ja mahdollisesti vaihdan omiin reissun jälkeen.

Todella hienoa, että vierailit blogissani - toivottavasti nähdään taas pian uudestaan!
© Elina Marjaana • Theme by Maira G.