HÄMEENLINNA - RENTOUTTAVA PÄIVÄKÄVELY AULANGONJÄRVEN YMPÄRI

HÄMEENLINNA - RENTOUTTAVA PÄIVÄKÄVELY AULANGONJÄRVEN YMPÄRI

keskiviikko 24. heinäkuuta 2019

Viiden kuukauden suunnittelematon, mutta kaikin puolin niin tarpeellinen blogitauko, saa vihdoin ja viimein arvoisensa päätöksen. Aurinko hellii Suomea seuraavien päivien aikana ja silloin on parasta suunnata kotimaiseen luontoon. Kesäkuu oli siitä hauska, että kävin pari kertaa Hämeenlinnassa ja kiersin molemmilla kerroilla Aulangonjärven. Olin aiemmin katsellut järveä vain näkötornista. Noin 7 km  pitkä, vaihtelevassa maastossa kulkeva polku oli sen verran ihastuttava, että siitä kannatti tulla kertomaan tänne ja samalla (toivon mukaan) jatkaa rakasta, mutta viime aikoina täysin unohdettua blogiharrastusta.

Upea Aulangonjärvi

Aulanko on varmasti Hämeenlinnan tunnetuin ulkoilualue. Yksi sen parhaista kohdista on keskellä vehreää metsää kimmeltävä sininen järvi, jonka ympäri kulkee kävelyyn sopiva polku. Maasto on melko vaihtelevaa aina leveistä hiekkateistä kapeisiin pitkospuihin ja portaisiin. Matkaa kertyy noin 7 km, tosin jos et tule paikalle autolla ja innostut kävelemään vähän ylimääräistä, yhteispituus voi helposti hipoa 14 km, kuten meille kävi ensimmäisellä kerralla. Vaikka maasto on vaihteleva, se on kuitenkin pääosin helppokulkuinen, eikä matkalla ole montaa kiperää kohtaa. Portaat voi kulkea ylös tai alas kiertosuunnasta riippuen.

Maisemat näkötornista

Aulangonjärven kiertämisen voi aloittaa esimerkiksi näkötornilta, jonka läheisyydessä on parkkipaikkoja. Itse torni komeilee Aulangonvuoren päällä, joten sen huipulle kapumainen vaatii hieman työtä - ensin maastossa ja sitten portaissa rakennuksen sisällä. Kiipeäminen kuitenkin kannattaa, sillä näköala on upea. Täällä suomalainen luonto on parhaimmillaan. Jos Aulangonjärven polku oli rauhallinen ja vastaan käveli vain muutama muu, niin torni oli huomattavasti suositumpi ja kapeissa portaissa kannatti mennä varovasti.

Sibeliuksen Metsä

Aulangonjärven paras osuus ainakin omasta mielestäni on järven toisella puolella suurin piirtein näkötornia vastapäätä. Vajaan sadan hehtaarin kokoinen Sibeliuksen Metsä on vuonna 2018 perustettu luonnonsuojelualue. Sen parhaalla osuudella kapeat pitkospuut kiemurtelevat järviveden tuntumassa. Pitkospuut loppuvat (tai alkavat riippuen kumminpäin järven kiertää) laiturin ja nuotiopaikan kohdalle, josta alkaa kapuaminen ylös Kärmeskalliolle. Teräsportaiden ansiosta nousu tai lasku onnistuu helposti. Nuotio ja laituri vaikuttivat hyvältä eväspaikalta, kun taas kallion päältä on upea näköala muun muassa näkötornille.

Loistavat puitteet rauhalliselle kävelylle vai mitä?

* * *

Seuraathan jo Elina Marjaanaa Instagramissa? Siellä on paljon lisää matkailuinspiraatiota. Klikkaa @elinamarjaana - nähdään Instassa!

Read more »

TALVIPUUTARHA - HELSINGIN VIHREIN OLOHUONE

TALVIPUUTARHA - HELSINGIN VIHREIN OLOHUONE

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Mistä tietää rakastavansa palmuja? Siitä, että hakeutuu niiden seuraan keskellä kauneinta talvea. Kävin ympäröimässä itseni vihreällä palmuenergialla parin viikon sisällä niin Helsingin Talvipuutarhassa kuin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Olipa ihana nähdä tuttua vihreyttä ja ihmetellä itselle eriskummallisia uutuuksia, kuten syyläkaktusta. Vähemmän mairittelevasta nimestään huolimatta nuo postauksen toisessa kuvassa esiintyvät kaktukset olivat hauskoja.

Talvipuutarha muistuttaa paljon Bergianska Trädgårdenia Tukholmassa, jossa vierailin joulukuussa. Kiinnostuin tuolloin isoista lasisista kasvihuoneista aivan uudella tavalla ja olen selvittänyt maailman kauneimpien ja isoimpien luonnontieteellisten puutarhojen sijaintia. Onneksi pari palmua on sopeutunut näillekin leveysasteille helpottamaan pahinta tropiikin kaipuuta ja sitä ikävää, kun sanon hyvästit omille huonekasveilleni yksi toisensa jälkeen. 

Niille, jotka eivät tiedä, Helsingin Talvipuutarha on yleisölle avoin ja ilmainen kasvihuone Töölönlahden pohjoispuolella. Se koostuu kolmesta huoneesta ja yli kahdestasadasta erilaisesta kasvista. Palmuhuoneessa on nimensä mukaisesti palmuja ja muita tropiikin kasveja. Siellä on myös puutarhan vanhin kasvi, yli 100-vuotias kameliapuu. Kaktushuoneessa viihtyvät puolestaan, yllätys yllätys, kaktukset sekä aaloet, rahapuut ja agaavet. Läntinen siipi on puutarhan sosiaalisin huone ja siellä on useita pöytäryhmiä, joissa voi vaikka syödä eväitä.

Parasta Talvipuutarhassa on ajatus siitä, että se on koko kaupungin oma puutarha. Läntinen siipi ja sen pöydät toimivat loistavana tukikohtana esimerkiksi piknikille keskellä lumista ja kylmää talvea. Paikalle pääsee helposti ratikalla ja esimerkiksi kävellen keskustasta. Mä olin käynyt hotelliaamiaisella ennen puutarhavierailua, joten keskityin katselemaan ja kuvaamaan. Miljöö oli mieletön esimerkiksi henkilövalokuvaukselle. Mun unelmien leveysasteella näyttäisi tältä noin 11 kuukautta vuodessa ja yhden kuukauden ajan olisi sellainen talvi kuin Suomessa nyt.

Talvisella vierailulla on omat etunsa. Oli jotenkin epätodellista katsoa reheviä palmuja ja kuivia kaktuksia, kun ikkunan takana oli isoja valkeita lumikinoksia. Se on sellainen maisema, jota ei tropiikissa näe, vaikka rehellisyyden nimissä on sanottava, että palmujen alla on huomattavasti miellyttävämpi kävellä kevyessä mekossa ja varvassandaaleissa kuin paksuissa toppavaatteissa. Kaiken vihreyden ja kostean ilmanalan keskellä tuli kieltämättä ikävä lomalle lämpimään - toivottavasti sellainen matka on tiedossa mahdollisimman pian. 

Kannattaa käydä Talvipuutarhassa. Siellä on kiva tunnelmoida vehreää ympäristöä, vaikka ei olisikaan kiinnostunut kasveista tai niiden tuntemuksesta. Vai mitä mieltä olet?

Read more »

TALVEN KAUNEIN PÄIVÄ LAUTTASAAREN ULKOILUPUISTOSSA HELSINGISSÄ

TALVEN KAUNEIN PÄIVÄ LAUTTASAAREN ULKOILUPUISTOSSA HELSINGISSÄ

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Viime sunnuntaina Helsinki näytti miltä kaunis ja aurinkoinen talvipäivä näyttää parhaimmillaan Etelä-Suomessa. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta tai ainakin siltä se tuntui pitkään jatkuneen pimeyden jälkeen. Luonto oli puhjennut kukkaan, jos niin voisi kuvailla kimmeltävää talvimaisemaa. Olin rauhallisella lähes kolmetuntia kestäneellä päiväkävelyllä Lauttasaaren ulkoilupuistossa Vattuniemessä ja ihastelin merenrannalle syntyneitä hauskoja lumen, veden ja jään muodostelmia, jotka ovat pääosassa myös näissä puhelimella räpsityissä kuvissa.

Mulla on ollut kokeilussa äänikirjasovellus viimeiset pari viikkoa, joten kävelin verkkaisesti kuulokkeet korvilla näissä ihanan aurinkoisissa maisemissa. Olen kuunnellut äänikirjaa niin työmatkalla, kuntosalilla kuin kauppareissuilla. Todella kätevä ja toimii sellaisissa tilanteissa, joissa perinteisen kirjan lukeminen ei olisi mahdollista. Aluksi kesti vähän aikaa tottua lukijan ääneen ja tapaan lukea sekä siihen, että aina ei voinut pysähtyä fiilistelemään mielenkiintoista kohtaa, mutta toisen kirjan kohdalla tykkäsin jo hommasta. Olenkin tainnut kuunnella enemmän kirjoja kuin mitä luin koko viime vuonna.

Lauttasaaren ulkoilupuisto on Vattuniemessä, aivan Lauttasaaren kärjessä. Sinne on helppo kävellä vaikka Lauttasaaren uudelta metroasemalta. Rantaviiva jatkuu Särkiniemen puistoon, jonne en tällä kertaa kuitenkaan jaksanut kävellä. Merelle päin katsottaessa eteen avautuu muutama saari, joita ennen on valtavasti erikokoisia kiviä, joissa oli mielenkiintoisia muodostelmia lumesta ja jäästä. Näkymä oli osin epätodellinen ja eriskummallinen. Ihan kuin olisin ollut jollain toisella planeetalla. Kannattaa ehdottomasti käydä kurkistamassa näyttääkö siellä vielä samalta.

Paikalla oli jonkin verran myös muita ulkoilijoita lapsien, koirien ja puhelimien kanssa. Tänä vuonna en mene nauttimaan pohjoisen lumista, joten ihanaa, että pohjoisen talvi tuli käymään täällä etelässä. Tämä oli myös hyvä muistutus siitä, että vaikka olen käynyt samalla merenrannalla kesällä, oli se aivan erilainen nyt talvella. Ihanaa, että näin kauniita paikkoja löytyy myös läheltä ja niissä voi viettää aikaa isompia reissuja odotellessa. Mukavaa helmikuun ensimmäistä kokonaista viikkoa kaikille!

Read more »

HOTELLI VERSON AAMIAINEN - LAADUKAS KOTIMAINEN KATTAUS

HOTELLI VERSON AAMIAINEN - LAADUKAS KOTIMAINEN KATTAUS

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Hotelli Verso Jyväskylässä on tehnyt rohkean valinnan. Se luottaa kotimaiseen ja tarjoaa omien sanojensa mukaan rehellisistä ja aidoista suomalaisista mauista rakentuvan aamiaisen. Verso on kesällä 2016 avattu urbaani keskustahotelli parhaalla paikalla Jyväskylän kävelykadulla. Kävimme nauttimassa hotellin ulkopuolisille myös avoinna olevan aamiaisen muutama viikko sitten ja saimme 21 euron hinnalle vastinetta niin laadukkaan ruoan, ystävällisen palvelun kuin tunnelmallisen sisustuksen muodossa. Samalla mursimme pari myyttiä suomalaisesta ruoasta.

Kaunis aamiaishuone

Sunnuntaiaamuna hieman ennen puolikymmentä aamiaishuone Silmussa on vielä rauhallista. Muutama pöytä on täynnä, muutama on varattu myöhemmin saapuville asiakkaille. Valitsemme neljän hengen pöydän sopivasta nurkkauksesta ja viemme ulkovaatteet läheiseen naulakkoon. Ihanaa, takkia ei tarvitse asetella tuolin selkänojalle eikä myssyä sen hihaan. Tämähän alkaa todella lupaavasti.

Aamiaispaikka muodostuu kolmesta huoneesta ja parvekkeesta, joka avautuu ostoskeskuksen puolelle. Kauniin vaalean sisustuksen kontrastina on tummia tuoleja. Astioista löytyy niin suomalaista muotoilua kuin lapsille omia muovisia vaihtoehtoja. Ihastun huoneiden kaareviin sisäikkunoihin ja siihen, että hotellin teema verso näkyy pienissä vihreissä yksityiskohdissa. Tunnelma voisi olla toinen, jos paikka olisi täpötäynnä. Nyt saamme kuitenkin nauttia rauhallisesta aamiaistunnelmasta alusta loppuun.

Herkullinen ja hallittava valikoima

Aamiainen muodostuu hotelliaamiaiselle tutuista mannermaisista elementeistä suomalaisella vivahteella. On vihanneksia, juustoja ja leikkeleitä sekä monipuolinen leipävalikoima. On puuroa, jogurtteja ja lämpimiä ruokia. Munakkaan voi tilata valitsemillaan täytteillä. Marinoitu sipuli ja marjaisa rahka ovat herkullisia. Kahvia saa kolmella tavalla, peruskahvina, luomuna ja tummana paahtona. Teetä on pussissa ja valmiiksi kuulissa. Jälkiruokapöytä ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Sieltä löytyy suomalaisia herkkuja perinteisestä pullasta leipäjuustoon ja lakkahilloon.

Jotain on kuitenkin toisin. Ei ole appelsiinimehua, eikä isoja hedelmäkoreja. Sen sijaan tarjolla on aitoa ahvenanmaalaista omenamehua ja mansikka-mustaherukkamehua sekä suomalaisia mansikoita ja vadelmia. Mysli on Vavesaaren tilalta, paahdettu pellava Kauhajoelta. Valikoima on monipuolinen, mutta kuitenkin hallittava. Laatutietoiselle tämä on hyvä asia. En kaipaa neljää erilaista mehujuomaa, kun saan nauttia kahdesta rehellisestä mehusta.

Viereisessä pöydässä aamiaisesta keskustellaan tutuilla sanoilla - laadukas, kattava ja monipuolinen. Hienoa. Emme ole ainoat, jotka pitävät niin tarjoiluista kuin tunnelmasta. Iso hatunnosto kotimaisille ja sesonkia kunnioittaville raaka-aineille sekä lähialueiden tuotteille. Versossa ne eivät ole pelkkää sanahelinää, vaan sanojen takana on runsaasti katetta.

Monipuolisesti gluteenitonta

Keliaakikkona näen aamiaisen erityisruokavalion silmin. Kysyn heti, mitä uskallan syödä ja saan niin monta vastausta, että hämmennyn hetkeksi. Kyllä kiitos, otan kaikkea, puuroa, leipää ja porkkanakakkua siis. Osa gluteenittomista tuotteista on esillä hyllyssä, mutta monet tuodaan suoraan pöytään. Jatkan haltioituneena aamiaisvalikoiman läpikäymistä ja unohdan saman tien ajatuksen eväiden ostamisesta paluumatkalle Helsinkiin.

Olen todella otettu gluteenittomien tuotteiden määrästä ja ennen kaikkea laadusta. Tämä on ensimmäinen hotelliaamiainen yhdeksään vuoteen, kun saan muhkeaksi haudutettua puuroa. Gluteeniton leipä toki kalpenee tavallisen valikoiman rinnalla, mutta olen erittäin otettu, että sitä ei tarjoilla jäisenä tai liian kuumana. Valikoimassa on myös gluteenitonta siemennäkkäriä, mutta sitä en jaksanut tällä kertaa enää maistaa. Jälkiruoaksi syön pienen ja makean porkkanakakkupalan, joka kruunaa sopivasti täyttävän aamiaisen.

Yksimielisesti erinomainen kokemus

Kyselen ruokaseurueeltani heidän ajatuksiaan ja tunnelmiaan parin tunnin aamiaishetkestä. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että paikka on viihtyisä ja tunnelmallinen, ruoka laadukasta ja täynnä makuja. Emme keksi moitteen sanaa. Mietimme espanjalaisen chorizo-makkaran yhteyttä suomalaisuuteen, mutta päädymme siihen lopputulokseen, että tässäkin tapauksessa hotelliaamiaiselta tuttu perusnakki on korvattu laadukkaammalla.

Hotelli Verson aamiainen todistaa viimeistään, että suomalainen ruoka on laadukasta, terveellistä, maukasta ja vähän yllättäen myös kaunista. Meillä ei ole mitään syytä hävetä ruokakulttuuriamme, vaan saisimme kulkea maailmalla pää pystyssä ja kertoa mitä ihanuuksia syömme suomalaisella hotelliaamiaisella. Jos asut tai vierailet Jyväskylässä, suosittelen lämpimästi poikkeamaan Verson aamiaisella. Tai jos olet käynyt siellä, kerro ihmeessä oletko kanssani yhtään samoilla linjoilla.

Read more »