KAKSI LYHYTTÄ REITTIÄ LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTOSSA

lauantai 12. lokakuuta 2019


Kolea ja sateinen aamupäivä muuttui, noh, koleaksi ja sateettomaksi iltapäiväksi, kun suuntasimme yhdessä siskoni ja kummityttöni kanssa Leivonmäen Kansallispuistoon Joutsaan. Tämä oli meille kaikille ensimmäinen kerta keskisuomalaisessa kansallismaisemassa, joten emme halunneet muuttaa suunnitelmaa mahdollisen tihkusateen vuoksi. Olimme varustautuneet viileyttä vastaan lämpimällä kerrospukeutumisella (kolme kerrosta!) ja vihreää rooibosteetä täynnä olevalla isolla termarilla.

Jätimme auton Kirveslammen parkkipaikalle, joka toimi lähtöpaikkana päivän molemmille lenkeille. Niin Kirveslammen kierros kuin Luupään lenkki alkavat samalta parkkipaikalta, mutta lähtevät eri suuntiin. Kävelimme ensin Kirveslammen kierroksen, koska halusimme nähdä sen varrella olevan näkötornin. Luupään lenkin laavulla voisimme puolestaan syödä eväitä myöhemmin. Tiistai-iltapäivä ei ollut suosittu ajankohta, sillä saimme koko kansallispuiston itsellemme. Näimme iltapäivän aikana yhden pariskunnan, joka saapui autolle juuri, kun tulimme paikalle ja toisen auton, mutta emme ihmisiä, kun palasimme ensimmäiseltä kierrokselta parkkipaikalle. Todellinen yksityiskierros.




Kirveslammen kierros 1,7 km

Kirveslammen kierros on vajaan kahden kilometrin mittainen pääosin suo- ja mäntymaisemassa kulkeva kierros. Vaativuustasoltaan se on helppo ja maastoltaan tasainen. Matkan varrella on useita pitkospuita ja muutama viehättävä lampi. Sateen jälkeen pitkospuut olivat märät, mutta onneksi ne eivät olleet liukkaat. Paras paikka oli näkötorni, joka on kierroksen puolivälissä pienen lammen edessä. Sieltä avautuu upea ruskan sävyttämä maisema etenkin lammen suunnalle. Torni ei ole korkea ja sinne on helppo nousta, vaikka pieni korkeiden paikkojen pelko olikin läsnä.






Hyvä tietää Kirveslammen kierroksesta

Vaativuusluokka: helppo
Kulkuaika: 1 h (sulan maan aikaan)
Lähtöpaikka: Kirveslammen pysäköintialue, Vartiamäentie 1073, Joutsa
Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään
Retkeilyrakenteet: Kirveslammen luontotorni Haapasuolla
Lue lisää: luontoon.fi 






Luupään lenkki 2,2 km

Saavuttuamme takaisin lähtöpisteeseen parkkipaikalle jatkoimme suoraan Luupään lenkille. Päätimme kiertää lenkin suositellun kulkusuunnan vastaisesti eli myötäpäivään. Näin lenkin varrella oleva kota olisi vain 400 metrin päässä ja siten juuri sopivalla etäisyydellä evästauon kannalta. Levähdyspaikka on upealla paikalla Harjujärven rannalla. Viereiseltä tasanteelta voi ihastella keltaisia puita, joiden lämmin väri heijastuu upeasti vedenpinnasta. 

Kävelimme Luupään lenkin edellistä hitaammin, koska kummityttöni halusi kävellä itse. Matkan varrella ihmettelimme puissa olevia sinisiä reittimerkkejä, pompimme ja keksimme erilaisia keinoja kävellä vielä vähän matkaa itse. Reitti on helppokulkuinen myös perheen pienimmille (etenkin Harjujärven esteetön osa, noin 700 m), lukuun ottamatta muutamia toisesta päästä irronneita pitkospuita, joille astuminen sai laudan nousemaan ilmaan. Niiden kohdalla kannattaa olla varovainen. 

Tältä kierrokselta en ottanut montaakaan kuvaa, koska puhelin sammui koko ajan ilmeisesti kylmän sään takia. Parasta oli kuitenkin taukopaikka, puinen kävelysilta pienen lammen rannalla ja harjumaisema. Näissä maisemissa olisin voinut nauttia vihreästä rooiboksesta pidempäänkin.





Hyvä tietää Luupään lenkistä

Vaativuusluokka: helppo
Kulkuaika: 1 h (sulan maan aikaan)
Lähtöpaikka: Kirveslammen pysäköintialue, Vartiamäentie 1073, Joutsa
Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään
Retkeilyrakenteet: esteetön puolikota, telttailualue ja tulentekopaikka sekä käymälä
Lue lisää: luontoon.fi 


* * *

Lisää matkainspistä Instassa: 

SÄRKITUNTURI - HELPOSTI SAAVUTETTAVA TUNTURIMAISEMA

lauantai 5. lokakuuta 2019


Särkitunturi on loistava esimerkki siitä, että parhaat maisemat eivät aina ole pitkän ja vaikeakulkuisen reitin päässä. Helposta kävelymatkasta ja suhteellisen matalasta huipusta (492 m) huolimatta tunturin päällä odottavat huikeat maisemat, jotka jatkuvat hyvällä säällä Ruotsin puolelle. Se on myös sopiva retkikohde Ylläkseltä, josta välimatkaa tulee nelisenkymmentä kilometriä. Lähdimme ajamaan heti aamiaisen jälkeen, mutta siitä huolimatta saimme huomata, että emme olleet paikalla ensimmäisenä. Aloituspaikka oli helppo tunnistaa, sillä sen parkkipaikalla oli jo runsaasti autoja ja busseja. En ihmettele Särkitunturin suosiota suosituimpaan ruska-aikaan, sillä siellä pieni vaiva korvataan upealla näköalalla.





Helppokulkuinen hiekkatie huipulle

Rovaniementien varrella olevalta parkkipaikalta lähtee noin 3 km pitkä hiekkatie, joka on erinomaisessa kunnossa lähes loppuun asti. Joitakin kymmeniä metrejä ennen huippua maasto muuttuu kivikkoisemmaksi ja huipulla se on vaihtelevaa. Hiekkatie on nousujohteinen, mutta siihen mahtuu myös joitakin alamäkiä menomatkalla. Maisemat avautuvat vasta ylhäällä, joten aluksi tuntuu kuin kävelisi tavallisessa metsässä, jossa keltaiseksi värjäytyneet puut reunustavat tietä. Näimme muutaman liikkuvan läskipyörillä ja ainakin yhdellä perheellä oli lastenrattaat. Me kannoimme porukan nuorimmaista, noin puolitoistavuotiasta kummityttöäni kantorinkassa.



Pienet lammet tunturin päällä ihastuttavat!

Päivä Särkitunturilla oli siskoni suunnittelema, joten en ollut perehtynyt siihen erityisen hyvin, enkä tiennyt, mitä odottaa kauniiden maisemien lisäksi. Yllätyimme siitä, miten avara ja laaja alue tunturin päällä odotti. Siellä ei ollut vain yhtä näköalapaikkaa, vaan kokonainen leikkikenttä, jonka laidoilta avautui hulppea maisema kaikkiin ilmansuuntiin. Jossain oli Pallas, toisaalla Ylläs ja Levi. Olimme bongaavinamme myös Suomen ja Ruotsin välisen rajajoen.

Mielenkiintoinen erityispiirre olivat myös pienet lammet. Niitä oli useita eri puolilla ja edellisen yön pakkasesta johtuen niiden pinta oli kevyesti jäätynyt. Oli hauska seurata värikkäisiin tuulipukuihin pukeutuneita retkeilijöitä, jotka kuvasivat lampia ja maisemia. Pirteät värit erottuivat ruskan värjäämästä luonnosta. Suomalaisetko pukeutuvat vain mustaan ja harmaaseen? Ei ainakaan täällä!




Paluumatkalla evästellään kodalla

Noin puolivälissä hiekkatietä on taukopaikka, jossa on kota ja wc. Vieressä on myös tunturin huipun lampia isompi lampi. Olipa ihana lämmitellä kodassa aivan avoimen tulen ääressä! Paikalla oli paljon muitakin, jotka keskittyivät paistamaan makkaraa, mutta onnistuimme saamaan hetkeksi istumapaikan. Se oli tärkeää etenkin porukan nuorimmalle. Mulla on ollut keliakia kymmenisen vuotta, joten herkuttelin tällä kertaa gluteenittomalla leivällä, jonka välissä on ihanaa port salut -juustoa. Mukana oli myös perusvarma retkisetti - rusinoita, pähkinöitä ja suklaata.




Varaudu siihen, että Särkitunturilla on muitakin!

Kuten alussa jo mainitsin, syyskuun puolivälissä suosituimpaan ruska-aikaan Särkitunturilla ei tarvitse patikoida ilman seuraa. Parkkipaikalla oli kunnon kuhina, samoin puolimatkan kodalla. Kolmen kilometrin matkalla ja huipulla porukka onneksi hajautuu mukavasti, joten jonossa ei tarvitse kulkea eikä kylkikyljessä seisoa. Hienoa, että syksyinen Pohjois-Suomi vetää porukkaa puoleensa. Keski-ikä on jossain eläkeiän tietämillä, mutta onneksi mukaan mahtuu myös meitä nuorempia. Tästä syntyi kipinä lähteä uudestaan - ehkä seuraavalla kerralla vielä pohjoisempaan. Syksyisen luonnon arvostus on kyllä kasvanut vuosien saatossa.



* * *

Lisää ruskakuvia Instan kohokohdissa. 

TALLINNA - KOLME VIIHTYISÄÄ KAHVILAA KESKUSTASSA

tiistai 1. lokakuuta 2019


Tallinna on mielenkiintoisen ja monipuolisen kahvila- ja ravintolakulttuurin luvattumaa. Sen tarjonta on osoittautunut niin loistavaksi, että Päivä Tallinnassa -risteilyn seitsemän tuntia hurahtaa helposti pelkkiä kahviloita kiertäen. Olen asunut Helsingissä kolme ja puoli vuotta ja sinä aikana käynyt Tallinnassa säännöllisesti useita kertoja vuodessa. Siitä huolimatta löydän uusia ja ennen kaikkea mielenkiintoisia paikkoja joka kerta. Viime viikolla tein extempore matkan kaupunkiin; keskiviikko-iltana ostin lipun ja reilun 12 tunnin päästä istuin ensimmäisessä kahvilassa.

1. Kohvik Komeet - Viehättävä kahvila upealla näköalalla

Ikkunapöydän näköala on uskomaton! Kahvila Komeet löytyy Solaris-keskuksen neljännestä kerroksesta, pienen kävelymatkan päässä Vanhastakaupungista ja Viru-hotellista. Suurista lattiasta kattoon ylettyvistä ikkunoista avautuu mieletön maisema komean keltaiseen oopperataloon. Herkuttelin chiavanukkaalla ja jasminteellä, jotka tarjoiltiin viehkeissä sinisissä astioissa. Komeetista saa ainakin ruokaa, leivonnaisia ja drinkkejä. Myös gluteenittomuus ymmärrettiin ja varmistettiin vielä keittiössä. Tunnelma oli rento ja rauhallinen. Vaikea uskoa, että näin ihastuttava paikka on ostoskeskuksen yläkerrassa.




2. Caffe Carissimi - Sympaattinen kahvila muurin vieressä

Tämä pieni ja tunnelmallinen kahvila löytyy Muurivahe 52:sta, läheltä Vanhankaupungin sisäänkäyntiä, joka avautuu Viru-hotellille päin. Kahvila on ensimmäisellä oikealle kääntyvällä kadulla pienen kävelymatkan päässä. Tilasin cafe latten, jonka tulin nauttimaan lounaan jälkeen. Kahviin on kirjoitettu suklaakastikkeella tai vastaavalla smile - ihan hauska idea. Puolenpäivän jälkeen paikka on rauhallinen ja siellä on muutamia asiakkaita. Istun pienessä kahdenhengen pöydässä sohvalla, mutta myös yksittäiset tuolit näyttävät pehmeiltä.



3. Kohvik August - Loistava smoothie boheemissa ympäristössä

Lounaan ja kahvin jälkeen onkin jo aika suunnata välipalalle. Olin lukenut Kohvik Augustesta etukäteen ja päätin mennä sinne, koska siellä tarjoillaan smootheja. Tilaan kerrassaan ihanan kombon - punajuuri-mustikka-basilika! Itselleni harvinainen yhdistelmä, joka toimii todella, todella hyvin. August on selvästi nuorten ja boheemien aikuisten suosiossa ja siinä on sopivasti hipsterivibaa. Sisustusta silmäilee ihan mielellään pidemmänkin tovin. Naapuripöydän puuroannos näytti herkulliselta ja lounaskeitto maksoi muistaakseni alle 5 euroa.

RENTOUTTAVA RUSKALOMA YLLÄKSELLÄ

tiistai 24. syyskuuta 2019

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Takana on ensimmäinen, mutta toivon mukaan ei viimeinen ruskamatka. Vaikka Lapin luminen talvi on tuttu jo lapsuudesta, näin ruskan sävyttämän pohjoisen ensimmäisen kerran vasta viime viikolla. Viisi vuorokautta Ylläksen Äkäslompolossa toimi loistavana ensikosketuksena pohjoisen syksyyn ja samalla rentouttavana alkuna kahden viikon lomalle. Päivät alkoivat hitailla aamuilla, kaurapuurolla ja kahvilla, mistä ne jatkuivat tuntureiden ja kurujen kautta saunanlauteille ja läheisen lammen jääkylmään veteen. Hengitimme keuhkot täyteen raikasta syysilmaa ja ihastelimme poroja mökin sohvalta.

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Yöjunalla Helsingistä Kolariin

Noin tuhannen kilometrin matka taittui suhteellisen mukavasti yöjunalla. Olen aiemmin yöpynyt makuuvaunuissa eri puolilla Etelä-Eurooppaa yli kymmenen vuotta sitten, mutta tämä oli ensimmäinen kertani suomalaisessa yöjunassa. Alun perin suunnittelin lentäväni Kittilään samalla tavalla kuin viime talven hiihtolomalla, mutta päätös lähdöstä syntyi sen verran myöhään, että juna oli järkevin ratkaisu. Säästin siitä, mistä kannattaa - eli yöunista.

Täytyy sanoa, että matka ilman makuupaikkaa oli mielenkiintoinen, mutta ei ollenkaan niin paha kuin odotin. Valmistauduin huolellisesti ottamalla mukaan unimaskin, korvatulpat, oikean tyynyn ja ison huivin, jota käytin peittona. Menomatkalla "nukuin" kahdeksan tuntia ja paluumatkalla vähän enemmän, tosin heräsin melkein joka asemalla. Aamukahvi teki tehtävänsä ja katkonaisesta yöstä huolimatta olin yllättävän pirteä. Pientä seikkailumieltä on selvästi jäljellä vielä kolmenkympin puolivälissä.

Kolarista lopulliseen kohteeseen, niin Äkäslompoloon, Ylläsjärvelle kuin Levillekin, pääsee helposti bussilla, joka lähtee rautatieaseman pihasta ja odottaa myös myöhässä olevia junia. Mekin olimme jonkin verran myöhässä. Matka Äkäslompoloon kestää puolisen tuntia ja kustantaa 12,60 euroa. Voit hypätä kyydistä pois useimpien hotellien ja muiden majoituspaikkojen kohdalla. Itse kävelin lähimmältä hotellilta vielä kilometrin verran mökille.

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Upeita kuruja, tuntureita ja saivoja

Ylläksellä on paljon nähtävää ja erilaista maastoa helposta vaativaan. Alkuviikon sateesta huolimatta pääsimme kiertämään yhden ennalta suunnitellun reitin joka päivä. Ihastelimme komeaa rotkojärveä, haastoimme fyysistä kuntoa tunturissa ja nautimme eväitä laavulla tai kodassa. Kirjoitan kohteista myöhemmin lisää, mutta tässä makupaloja parhaista:

Pakasaivo - komea rotkojärvi helpon kulkumatkan päässä. Ajoimme autolla noin 20 km Äkäslompolosta ja kävelimme parkkipaikalta 200 metriä järvelle. Hyviä näköalapaikkoja löytyy eri puolilta, joten kannattaa kiertää rauhassa.

Varkaankuru ja Kellostapulinkuru - kaksi täysin erilaista kurua, jotka on helppo yhdistää samalle päivälle. Varkaankuru on vehreä ja ilmanalaltaan kostea, Kellostapulinkuru puolestaan karu ja kivinen. 

Kukastunturi - noin 3 km pitkä nousu haastaa etenkin pyöräilijän, mutta ylhäällä maisemat palkitsevat. Oma kunto loppui vähän ennen huippua, minkä jälkeen matka jatkui pyörää taluttaen. Alastulo oli huomattavasti iisimpi. Iso suositus.

Särkitunturi - viikon suosituin turistikohde, jonka parkkipaikalla oli useita busseja. Ajoimme autolla noin 40 km Äkäslompolosta Muonion suuntaan ja kävelimme reilut kolme kilometriä helppokulkuista ylämäkeä. Polku muuttui loppumatkasta kivikkoiseksi. Reissun parhaita maisemia ehdottomasti!

Pirunkuru - komea 8 km lenkki, jonka vaativin osuus on noin puolisen kilometriä pitkä Pirunkuru. Jyrkkä ylämäki on täynnä pieniä ja vähän suurempia kiviä. Kipuaminen on lopulta huomattavasti helpompaa kuin miltä maasto näyttää, kunhan tahti pysyy rauhallisena ja keskittyminen on seuraavassa askeleessa.

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Mökkielämää, lomarutiineja ja ihastuttavia poroja

Puuteri ja ripsiväri unohtuivat meikkipussiin, raikas ulkoilma ja kuuma sauna saivat posket punoittamaan vuorotellen. Ruskaloma Lapissa on mainio tapa irrottautua arjen velvoitteista ja kaupunkielämän kiireistä. Aikakin menee sopivalla tavalla hitaasti. Vajaassa viikossa ulkoilusta, ruokailusta ja saunasta muodostuu sopivan rentouttava ja hyvällä tavalla vaihtoehtoinen lomarutiini. Alkuviikon pienet sadekuurot pakottivat viettämään aikaa mökissä tekemättä oikeastaan yhtään mitään.

Ja entä ne porot? Niitä tuli vastaan joka päivä, yleensä useita kertoja. Osaa katselimme suoraan mökin sohvalta, toiset tulivat vastaan automatkalla tai kauppareissulla. Myös oravia, jäniksiä ja kuukkeleita oli liikkeellä mukavasti. 

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

Ylläs, kotimaanmatkailu, Lappi,

* * *
Nähdäänhän myös Instagramissa? 

RAVINTOLAVINKKI MAPUTOON - SYMPAATTINEN BOTANICA

sunnuntai 11. elokuuta 2019


Puutarhaa muistuttava avoin tila, joka on täynnä erilaisia pöytäryhmiä, pehmeitä sohvia ja kasveja, joiden erimuotoiset ja -sävyiset lehdet tekevät tunnelmasta maanläheisen. Puitteidensa puolesta ravintola Botanica on lähes täydellinen. Ravintola on kokonaan ulkona, mutta osa siitä on katettu. Hyvällä säällä se on loistava paikka syödä lounasta tai istua iltaa.

Botanicaan pitäisi olla helppo löytää Google Mapsin avulla, mutta näin ei välttämättä ole. Ulkopuolella ei ole kylttiä tai muuta mainintaa ravintolasta. Olin mielestäni oikeassa kohdassa Sommershieldin klinikan vastapäätä. Kysyin varmuuden vuoksi neuvoa muovituolissa yksin istuvalta vartijalta. Hän osoitti avointa porttia. Astuin sisään ja eteeni avautui aivan toisenlainen maailma. Mikä vihreys ja hiljaisuus!

Iltapäivän viinihetki

Vietin Botanicassa yhden iltapäivän aina auringonlaskuun saakka. Paikalla oli minun lisäkseni vain muutama muu asiakas. Tunnelma oli niin levollinen kuin se vain suurkaupungissa voi olla. Keskityin lukemaan kirjaa ja nauttimaan kuivasta valkkarista. Välillä avasin päiväkirjan ja kirjoitin lauseen tai pari. Aloitin säännöllisen kirjoittamisen noin vuosi sitten ja se on osoittautunut mahtavaksi keinoksi jäsennellä ajatuksia. En kirjoita joka päivä, mutta kuitenkin useana aamuna tai iltana - ja näin lomalla vaikka keskellä päivää.



Tunnelmallinen sisutus

Parasta Botanicassa on tunnelmallinen ja miellyttävä sisustus. Värimaailma on luonnonläheinen ja yksityiskohdat yhteensopivia. Viherkasveja on paljon ja osa niistä minulle täysin vieraita. Puuta ja metallia on hyödynnetty sisustuksessa runsaasti. Ravintola voisi olla sellaisenaan melkein missä päin maailmaa tahansa. Sisäänkäynnin vieressä on muutama vaaterekki, joissa on myynnissä hameita, mekkoja ja paitoja. Kauniita vaaleita sävyjä ja kevyitä materiaaleja - juuri sopivaa kesäpukeutumista.



Monipuolinen ruoka- ja viinilista

Maputo on siitä erikoinen kaupunki, että ruoan hinta ja laatu eivät useinkaan kohtaa. Suurin piirtein samalla summalla voi saada mitä tahansa laadukkaan ja todella ala-arvoisen annoksen välillä. Myöskään paikan ulkoasu ei aina kerro hintatasosta. Osa kaupungin viihtyisimmistä ravintoloista on samanhintaisia kuin huomattavasti epäsiistimmät  paikat.

Botanicaa voisi sanoa kohtuuhintaiseksi ravintolaksi. Hinnalla saa ruoan lisäksi myös rauhallisen tunnelman, siistin ympäristön ja kauniin sisustuksen, jotka joinakin päivinä merkitsevät Maputon kaltaisessa suurkaupungissa aivan yhtä paljon kuin varsinainen ruoka. Ruokalistalla on paljon kreikkalaisia ja välimerellisiä makuja; myös kasvissyöjille on useita vaihtoehtoja, unohtamatta kattavaa viinilistaa. 




* * *

Seuraathan jo Elina Marjaanaa Instagramissa? Siellä on paljon lisää matkailuinspiraatiota. Klikkaa @elinamarjaana - nähdään Instassa!

© Elina Marjaana • Theme by Maira G.