SLIDER

APELLA BEACH IHASTUTTAA KARPATHOKSELLA

tiistai 15. elokuuta 2017



Jos arvosteluja on uskominen, Apella Beach on ylivoimaisesti Karpathoksen suosituin ranta. Se on valittu Euroopan kauneimmaksi rannaksi ja komeilee tällä hetkellä kärkipaikalla TripAdvisoryn Näe ja  koe Karpathoksella -listalla. Apella on paikkansa ja maineensa ansainnut, mutta kuten suurten odotusten kanssa usein käy, todellisuus ei aina yltä niiden tasolle. Apella on hieno, suorastaan upea ja todellakin käymisen arvoinen, mutta onko se parempi kuin muut Karpathoksen rannat? Sitä epäilen suuresti.





Syy ei ole Apellan, sillä se kilpailee kovassa sarjassa. Karpathoksella on useita kauniita rantoja, paljon turkoosia vettä ja korkealle kurottavia kallioita. Komeita kontrasteja, vihreän ja sinisen satoja sävyjä. Näiden joukossa Apellan on vaikea tarjota mitään, mikä erottaisi sen porukasta. Jos jotain pitäisi keksiä, niin vesi on astetta kirkkaampaa kuin viereisellä Kira Panagian rannalla ja kävelymatka parkkipaikalta rannalle on huikea. Apella on säilynyt rauhallisena, missä on omat hyvät ja huonot puolensa. Siellä on tietääkseni yksi ravintola, eikä yhtään kauppaa tai hotellia, mutta ainahan voi ottaa naposteltavaa mukaan ja yöpyä rannalla. 

Apella on toki turistiranta. Siellä on iloisenvärisiä aurinkovarjoja, puheliaita italialaisia ja kolme poliisia, jotka vastaanottavat rannalle saapuvia laivoja. Kuten kaikkialla saarella, tilanne on hallinnassa. Ei liikaa turisteja tai palveluja, mutta kuitenkin sen verran, että ruokaa ja juomaa saa ja halutessaan voi löhöillä aurinkotuolilla. Tämä oli parasta kaikkialla Karpathoksella. Voit viettää helpon ja rentouttavan loman, mutta et ole missään vaiheessa suurten turistimassojen keskellä. Paitsi ehkä illalla Pigadian keskustassa, mutta sitäkin pääset pakoon parin kolmen kadun päähän - tai viimeistään omaan hotellihuoneeseen.







Apellan uimaranta ei ole iso, mutta rantaviiva jatkuu kauemmaksi ja sitä, voih sitä, on mahtava ihailla kävelymatkalla parkkipaikalta rantaan. Turkoosia vettä, vihreää kasvillisuutta ja jylhää kivikkoa, kyllä tässä maisemassa silmä lepää. Muutaman kymmenen tai sadan metrin matka kesti ikuisuuden, kun askel toisensa jälkeen löytyi vielä upeampi näkymä, vielä turkoosimpaa vettä. Ihailtiin, valokuvattiin, käveltiin, valokuvattiin, ihailtiin - ja vihdoin kymmenien valokuvien jälkeen ja porukan viimeisenä olimme rannalla. Perillä odotti asiaankuuluvaa lomatekemistä - uintia, auringonottoa ja kirjan lukemista. Vesi oli melko viileää, mikä sopi hyvin yhteen auringon kuumentaman ihon kanssa.

Kuinka rannalle pääsee? Menimme Pigadiasta bussilla, joka ei kulje joka päivä, mutta kulkiessaan sillä pääsee rannalle aamulla ja takaisin kaupunkiin iltapäivällä. Kuutisen euroa maksava meno-paluulippu ostetaan bussiasemalta, mistä löytyy myös aikatauluja. Matka kestää puolisen tuntia ja kulkee upeita serpentiiniteitä pitkin, lähes saman matkan kuin Kira Panagiaan. Pääset paikalle myös autolla, skootterilla, mönkijällä tai mitä ikinä keksitkin vuokrata sekä järjestetyillä laivamatkoilla.
 


Odotin Apellalta paljon, enkä pettynyt kokemaani, en todellakaan. Ranta olisi saattanut olla suosikkini, jos olisin käynyt siellä edellisenä päivänä ennen Kira Panagiaa. Kuten elämässä, rakkaudessa ja ihastumisessa, kaikki on kuitenkin kiinni oikeasta ajoituksesta.

MIKSI ALOITIN MATKABLOGIN JA UUDISTUNUT ULKOASU

torstai 10. elokuuta 2017


Moi, mun nimi on Elina, hauska tutustua! Mä aloitin matkablogin kesäkuussa 2017, siis ihan vasta. Miksi ihmeessä? Mietin kysymystä hetken ja löysin muutamia tärkeitä syitä. Suurin syy aloittamiseen on ehdottomasti se, että kaipasin luovaa tilaa, jossa voin toteuttaa itseäni kirjoittamalla ja jakaa ajatuksia muiden kanssa. Kirjoitin blogia pari kuukautta kertomatta siitä kenellekään, mutta nyt olen jakanut osoitetta tutuille ja laittanut sen muutamille blogilistoille. Opittavaa on paljon niin kirjoittamisesta, valokuvaamisesta kuin blogin teknisistä asioista, mutta toisaalta juuri se on palkitsevaa. Vielä kolme kuukautta sitten en tiennyt, miten hankin domainin, teen blogibannerin tai käytän CSS-koodeja. En edes tiennyt, mitä nämä oudot sanat tarkoittavat.

Joku teistä saattoikin huomata, että blogin ulkoasu uudistui viikonloppuna. Tykkään yksinkertaisesta, selkeästä ja minimalistisesta, toivottavasti sinäkin. Nyt voit avata kiinnostavan jutun read more -painikkeesta, eikä sinun tarvitse selata kaikkia kokonaan läpi. Muutama yksityiskohta on vielä työnalla, kuten etusivun menu-valikko, mutta hei, eiköhän nekin ilmesty sinne ajallaan. Jos sinulla on hyviä lukemista helpottavia vinkkejä, niin kerro ihmeessä ja huomioin ne mielelläni jatkossa. Seuraavaksi kuitenkin pohdintaa blogin aloittamiseen liittyvistä syistä, joita kävin mielessäni läpi ennen sen perustamista. 



Olen aina rakastanut kirjoittamista ja ollut siinä kohtuullisen hyvä, en erityisen persoonallinen tai luova, mutta selkeän perustekstin tuottaminen on luonnistunut kouluajoista lähtien. Kirjoittaminen on kulkenut mukana eri elämänvaiheissa eri tavoin, välillä intensiivisemmin, välillä unohtuen liian vähälle huomiolle. Olen hakeutunut työtehtäviin, joissa olen saanut tuottaa erilaisia tekstejä raporteista artikkeleihin. Tästä hyvänä aasinsiltana tähän blogiin, nimittäin kaipasin kevyistä aiheista kirjoittamista asiallisen, hallinnolliseen tarkoitukseen sopivan tekstin vastapainoksi. Blogi sopi tähän tarkoitukseen kuin nenä päähän. Olen aina tykännyt blogista kirjoitusalustana, sillä se on hallittava ympäristö luovalle kirjoittamiselle, minkä sisällä voi vapaasti yhdistää tekstiä, kuvia ja mielikuvitusta.

Kaipasin jotain omaa, jonka olen luonut itse. Halusin tehdä jotain sellaista, jossa voisin itse vaikuttaa asioihin ja päätöksiin, mutta toisaalta saada paljon ideoita ja inspiraatiota ihmisiltä ja ympäristöstä. Halusin myös tehdä jotain sellaista, jossa näen konkreettisia tuloksia ja kehitystä. Blogin aloittaminen sopi tähän tarkoitukseen vallan mainiosti, sillä ensin minulla oli vain Blogger-tili, sitten blogipohja ja nyt 21 valmista tekstiä. Todella kiehtova ajatus, miten joku asia on ensin pelkkä idea ihmisen mielessä ja sitten erilaisten päätösten, toiminnan  ja tapahtumien seurauksena siitä tulee konkreettista - tai on tulematta, jos ei päätä, eikä toimi. Niin mielenkiintoista!

Tekemistä oli tavallaan paljon työn, harrastusten ja kavereiden parissa, mutta illan viimeiset tunnit ennen nukkumaanmenoa käytin sohvalla makoiluun ja päämäärättömään somessa hengailuun. Kaipasin tilalle mielekästä tekemistä, joka olisi kevyttä, mutta sopivasti aktivoivaa työpäivän jälkeen. Nykyisin suunnittelen tulevia kirjoituksia, kirjoitan ensimmäisiä raakaversioita ja mietin muita blogiini liittyviä juttuja. Makaan sillä samalla sohvalla tai lähden kevyelle kävelylle, mutta passiivisuuden sijaan teen pieniä aktiivisia asioita.



Aloitin matkablogin, jotta voin luoda paikan, jossa kirjoitetaan pääasiassa hyvistä ja kauniista asioista - matkailusta, auringosta ja reissun parhaista maisemista. Toki tähänkin aiheeseen, kuten kaikkeen tässä elämässä, liittyy nurjapuolensa, mutta pyrin pitämään pääpainon positiivisessa realismissa. Usein uutisia lukiessani ahdistun. Maailma olisi onnellisempi paikka, jos ruokkisimme samalla innolla positiivisia asioita. Niinpä hitaasti etenevät jonot tai muut yksittäiset ikävät kokemukset eivät pilaa tämän matkailijan reissua, vaan ovat osa kokemusta. Toki kirjoitan myös huonoista kokemuksista ja ikävistä yllätyksistä, kuten huonosti siivotusta hotellihuoneesta tai jouluaatosta poliisiasemalla (tosi juttu muuten!), mutta toivon, että tämä blogi saa sinut ihastumaan maailman tarjoamaan hyvään ja kauniiseen - ja mikä parasta, tutustumaan siihen omin silmin.

Rakastan lentokenttiä, kansainvälistä ilmapiiriä, vieraiden kielten kuulemista, uusia kohteita ja siistejä hotellihuoneita. En ole matkailualan ammattilainen, mutta olen asunut useita kertoja ulkomailla ja kirjoittanut blogia perheelleni ja ystävilleni. On luontevaa jatkaa tästä ja aloittaa julkinen matkailuaiheinen blogi. Olen seurannut useita blogeja vuosien ajan ja ihaillut ihmisiä, jotka jakavat omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan niin, että siitä on iloa ja hyötyä muille. Olen syönyt tietyssä ravintolassa, käynyt tietyllä rannalla ja valinnut tietyn hotellin, koska joku on kirjoittanut siitä. Olen matkustanut todella vähän viime aikoina, joten materiaalia blogiin täytyy löytää menneistä reissuista ja mielikuvituksesta. Onneksi pieniä muutoksia on ilmassa. Olin Kreikassa pari viikkoa sitten ja seuraava reissu on tiedossa lokakuussa - Oslo, täältä tullaan! 

Aina ei voi olla reissussa, mutta aina voi kirjoittaa reissuista ja siksi tämä blogi.

PARASOL HOTEL & APARTMENTS - SIISTI HUONEISTOHOTELLI HYVÄLLÄ SIJAINNILLA

tiistai 8. elokuuta 2017


Pari vuotta sitten remontoitu Parasol Hotel & Apartments on neljän tähden huoneistohotelli, joka sijaitsee noin 600 metriä Karpathoksen kaupungin keskustasta ja 100 metriä rannasta. Valitsimme hotellin pitkän pohdinnan jälkeen kohtuullisen sijainnin ja hyvältä vaikuttavan hinta-laatusuhteen perusteella, emmekä pettyneet valintaamme. Hotelli vastasi odotuksiamme ja tarjosi selkeään skandinaaviseen tyyliin sisustetun tukikohdan lomaviikolle. Hotelli kuuluu Apollo Mondo Enjoy -valikoimaan, mikä tarkoittaa korkeaa asiakastyytyväisyyttä, keskeistä sijaintia ja hyviä palveluja. Parasol onnistui lunastamaan nämä lupaukset.

Sijainti
Hotelli sijaitsee Pigadian läpi kulkevan autotien varrella. Siitä oli lyhyt kävelymatka rannalle, ruokakauppaan, bussiasemalle ja keskustaan. Hotellin vieressä on useita ravintoloita, joten lounaan tai illallisen voi nauttia lähellä. Hotellissa majoittuu pääasiassa pariskuntia ja lapsiperheitä, etenkin ruotsalaisia ja muita skandinaaveja. Loistava kielikylpy siis ruotsia opetteleville. Vaalean aidan ympäröimä hotellialue on rauhallinen, toki sinne kantautuu jonkin verran autojen ja ihmisten ääniä. Kiinnitin tähän huomiota ainoastaan yhtenä iltana, jolloin en nukahtanut heti, joten merkittävää haittaa äänet eivät aiheuta. 





Huone
Hotellissa on yksiöitä ja kaksioita. Majoituin ystäväni kanssa parinkymmenen neliön yksiössä, jossa on leveä parisänky, sohva, kirjoituspöytä, keittokomero, kylpyhuone ja maaparveke. Huoneeseen kuuluu myös maksuton wifi, ilmastointi, talletuslokero ja televisio. Wifi toimi mainiosti ja sillä sai päivitettyä parhaat reissukuvat heti tuoreeltaan. Keittokomerossa on lavuaari, jääkaappi, keittolevy ja yksinkertaisia keittiövälineitä, kuten astioita, aterimia ja kahvinkeitin. Komero on piilotettu vaatekaapin vieressä olevien pariovien taakse, minkä ansiosta keittiö mahtuu pieneen tilaan ja sotkun piilottaminen on helppoa. Ratkaisu toimi oikein hyvin viikon aamupalojen ja muutaman lounaan valmistamiseen, mutta pidemmässä juoksussa järkevän laskutilan puuttuminen alkaisi varmasti harmittaa. Sen sijaan terävä veitsi ja leikkuulauta olisivat helpottaneet ruoanlaittoa jo nyt.

Tykkäsin tumman sävyisestä kylpyhuoneesta, erityisesti suihkusta, josta tuli lämmintä vettä hyvällä paineella. Kylpyhuoneessa oli riittävästi laskutilaa ja hyvä määrä ripustuskoukkuja. Huone siivottiin joka päivä. Myös pyyhkeet vaihdettiin päivittäin, vaikka kylpyhuoneen ohjeen mukaan ne olisi pitänyt vaihtaa vain maahan heitettyinä. Opiskeluaikojen hotellisiivouskokemuksen perusteella täytyy antaa positiivista palautetta niin huoneen kuin yleisten tilojen siisteydestä ja puhtaudesta, todella hyvin hoidettu. Yllättävää oli, että siivoojat jopa tiskasivat likaiset astiat - kiitos siitä.

Huoneessamme oli maaparveke, joka on muutaman kymmenen euroa edullisempi kuin varsinainen parveke hotellin ylemmissä kerroksissa. Mietin etukäteen, olisiko erotus kannattanut maksaa, mutta meillä kävi todella hyvä tuuri parvekkeen kanssa. Parveke sijaitsi allas-alueen puolivälissä ja oli osittain kasvillisuuden peitossa. Tämä oli pelkästään hyvä asia, sillä puolet parvekkeesta oli varjossa. Kun vietimme aamupäivän helteessä, oli ihana palata huoneeseen ja syödä lounas varjossa. Osa maaparvekkeista oli kokonaan kasvillisuuden peitossa. Parvekkeen kaiteet toimivat myös hyvänä kuivaustelineenä pyyhkeille ja bikineille. Sitä en tiedä, millaiset näkymät hotellin ylimmistä kerroksista on, joten maaparveke on hyvä idea todennäköisesti vain silloin, kun ei tiedä paremmasta.








Allasalue
Hotellin allasalue on pieni, mutta hyvinhoidettu, puhdas ja vehreä. Uima-altaita on kaksi, joista pienempi on lasten kahluuallas. Puiset aurinkotuolit pehmeillä vaaleilla patjoilla tarjoavat loistavan makuupaikan innokkaimmillekin auringonpalvojille. Niitä on myös helppo liikuttaa pyörien ansiosta. Allasalue on todella viihtyisä ja kaunis, kuten kuvista näkyy, joten siellä saa koko päivän kulumaan aurinkoa ottaen, kirjaa lukien ja uiden.

Alueen pienenä miinuksena on aurinkotuolien ja etenkin aurinkovarjojen määrä. Kuuden varjon alle mahtuu kaksitoista aurinkotuolia, mikä on vähän hotellin kokoon nähden. Toki muutamia varjopaikkoja on myös puiden alla. Sain sen käsityksen, että allaskäyttäytyminen riippuu hotellin asiakkaista, ei sen säännöistä. Ensimmäisinä päivinä jotkut kävivät varaamassa aurinkotuolin pyyhkeellä, mutta porukan vaihduttua samaa käyttäytymistä ei ollut loppuviikolla. Vaikka allasalue on pieni, useimmat lähtevät päiväksi muualle, eikä vastaan tullut tilannetta, jossa paikkoja ei olisi ollut kaikille halukkaille.





Yleiset tilat ja palvelut
Hotellin yleisissä tiloissa on luonnollisesti vastaanotto, jonka yhteydessä on sohvia ja kirjastonurkkaus. Lainasin hyllystä kevyttä suomenkielistä lukemista, lisäksi siellä on pokkareita ja lehtiä ruotsiksi ja englanniksi. Osittain katettu ravintola sijaitsee allas-alueen vieressä ja ympärillä Sieltä saa aamupalaa, lounasta ja illallista sekä houkuttelevan näköisiä drinkkejä. Baaritiskiltä voi ostaa myös puolentoista litran vesipulloja kuuden pakkauksessa, mikä helpottaa veden kantamista huoneeseen. Hinta on muutaman kymmenen senttiä enemmän kuin lähikaupassa, mutta kävelymatka huomattavasti lyhyempi.

Hotelissa on pieni maksullinen hyvinvointinurkkaus, jossa on pore-allas ja kuntoiluvälineitä. En nähnyt kenenkään käyttävän palveluja viikon aikana, mutta sen takana oleva yleinen wc ja suihku olivat hyödyllisiä. Myös hierontaa on saatavilla. Hotellin asiakaspalvelu oli ystävällistä ja riittävän nopeaa. Saimme huoneen lyhyen odottelun jälkeen, vaikka saavuimme hotelliin aamupäivällä. Palvelun ystävällisyys ei aivan yltänyt samalle tasolle kuin useissa ravintoloissa, joiden henkilökunta jutteli mukavia tarjoilun lomassa.






Arvosana 4,5/5
Parasol Hotel & Apartments tarjoaa todella siistin, raikkaan ja kaikinpuolin loistavan vaihtoehdon tasokasta perushotellia etsivälle, mutta viiden tähden vau-elämys se ei kuitenkaan ole. Hotellivalintaa puoltaa hyvä hinta-laatusuhde, sillä Karpathoksen parhaista hotelleista saa maksaa huomattavasti enemmän, mutta kolmen tähden hotellit eivät ole merkittävästi edullisempia. Rahoilleen saa vastineeksi hyvän sijainnin, siisteyden ja rauhallisuuden. Rauhallisuudella tarkoitan lähinnä sitä, että hotelli on suhteellisen pieni alueen isompiin resortteihin verrattuna. Jos menisin saarelle uudestaan, majoittuisin todella mielelläni samassa hotellissa.

KAUNIS JA TURKOOSI KIRA PANAGIA

perjantai 4. elokuuta 2017


Kira Panagia sijaitsee Karpathoksen itärannikolla, muutaman kilometrin päässä Euroopan kauneimmaksi rannaksi vuonna 2003 valitusta Apellasta. Rannat ovat hyvin samanlaisia ja matkailijoiden suosiossa. Kira Panagia on isompi, ei välttämättä rantaviivan perusteella, mutta palveluita siellä on enemmän. Alueelta löytyy muutama hotelli ja ravintola sekä pieni kauppa. Merelle katsottuna lahden oikeassa laidassa, pienen nyppylän päällä on punakattoinen kirkko, jonka ympärillä olevalta aukiolta voi ihastella rantaa ja ottaa kauniita kuvia. Kirkko on viehättävä ulkopuolelta, muttei kovin erikoinen sisäpuolelta.

Pigadiasta rannalle
Matka Pigadiasta Kira Panagiaan kestää bussilla noin puolisen tuntia ja kuten lähes joka puolella, kapea mutta hyväkuntoinen serpentiinitie mutkittelee ylös ja alas rinteiden reunaa. Maisemat ovat upeita! Matkan varrella oli melko vähän muuta liikennettä, mutta alueen parkkipaikka oli ruuhkainen, mihin kannattaa varautua vuokra-autolla liikkuessa. Busseja ei kulje joka päivä, mutta kulkiessaan ne lähtevät sopivasti aamulla ja palaavat iltapäivällä noin viisi tuntia myöhemmin. Ja katsokaa näitä kuvia, tänne kannattaa todellakin tulla! Mitä sinisen, vihreän ja turkoosin sävyjä. Luonnossa kaikki näyttää vielä paljon paremmalta, kirkkaammalta ja vaikuttavammalta.








Rauhallinen turistiranta, jossa uskomattoman turkoosi vesi
KIra Panagian ranta muodostuu osittain hiekasta ja pienen pienistä kivistä, mikä sopii loistavasti minun makuuni, sillä rantapäivän jälkeen ei tarvitse puhdistaa hiekkaa kaikista tavaroista. Maa on polttavan kuumaa, joten suosittelen käyttämään sandaaleja. Vesi on uskomattoman kirkas ja turkoosi, eivätkä kuvat tee sille oikeutta. Varmasti yksi kirkkaimmista vesistä mitä olen nähnyt ja sopii loistavasti snorklaamiseen. Tosin sitä en tiedä näkyykö pohjassa muuta mielenkiintoista kuin omat varpaat. Aurinkovarjojen tarjoaman suojan lisäksi rannalla on muutamia kallion varjostamia paikkoja, jos ei halua olla koko päivää paahtavassa helteessä. Ranta on tyypillinen turistiranta ja siellä on paljon lapsiperheitä, mutta alue itsessään ei ole kovin iso, eikä sitä ole ahdettu liian täyteen.










Ravintolaruokaa rannan tuntumassa
Kira Panagiassa on muutamia ravintoloita, joista kaksi, Kelaria ja No 1 Taverna, on suoraan rannalta ylös noustessa. Ensimmäinen oli täynnä ja tarjoilija ohitti minut ja ystäväni kaksi kertaa, mutta palveli meidän jälkeen tulleita, joten päätimme suosiolla siirtyä hieman alempana olevaan tavernaan. Palvelu oli hyvää ja kreikkalainen salaatti tuli ennätysajassa, mutta muuten paikasta ei ole sen ihmeellisempää mainittavaa. Kylmässä Frappéssa oli todella paljon vaahtoa, joten sitä en välttämättä suosittele ottamaan tässä paikassa. Molemmista ravintoloista oli huikea näkymä merelle. Hieman ylempänä olevaa Sofia's Tavernaa on myös suositeltu.

Miksi Kira Panagia oli suosikkirantani Karpathoksella? 
Voi olla, että asiaan vaikutti se, että kävimme vain kolmella rannalla ja Kira Panagia oli ensimmäinen, jossa vietimme koko päivän. Toisaalta kun olen katsonut valokuvia jälkeenpäin, en yhtään ihmettele, miksi ihastuin. Rannalla oli hienot jylhät kalliomaisemat, kauniita valkeita rakennuksia ja sopiva määrä palveluja. Seuraavana päivänä vierailemamme Apella ei tarjonnut siihen nähden mitään uutta rantana, mutta toisaalta lyhyehkö kävelymatka parkkipaikalta rannalle oli henkeäsalpaavan upea. Kira Panagia on hyvä osoitus siitä, että puhdasta, kristallinkirkasta ja turkoosia vettä yhdistettynä vaaleaan rantahiekkaan tai -kiveen löytyy myös läheltä, vajaan neljän tunnin lentomatkan päästä.

Missä on sinun mielestäsi Euroopan kaunein ranta? Mitä rantaa kannattaa välttää viimeiseen asti?

MILLAINEN KANNETTAVA VANHAN TILALLE

torstai 3. elokuuta 2017


Ajattelin pärjätä vanhalla Acer Aspire -merkkisellä kannettavallani vielä vähän aikaa, sillä hei, sehän toimii, noh ei nyt loistavasti, mutta toimii. Tai niin ainakin luulin ennen kuin aloin katsoa uusia kannettava, niiden teknisiä ominaisuuksia, akunkestoa, painoa ja mikä pahinta, arvosteluja. Yhtäkkiä oma kannettavani tuntuikin hitaalta, äänekkäältä ja painavalta. Tiesin kyllä, että se oli hidas erityisesti kuvien kanssa, mutta kaksi viimeistä ei juurikaan häirinnyt, mutta nyt tuulettimen non stop hurina estää omien ajatusten kuulemisen, muista äänistä puhumattakaan.

Tässä käynee samoin kuin puhelimen kanssa. Vielä kolme viikkoa sitten olin todella tyytyväinen ensimmäiseen älypuhelimeeni, neljä vuotta vanhaan Samsungiin. Kaikki paitsi valokuvaus toimi hyvin, mitä nyt asiat tapahtuivat hitaasti, mutta kärsivällisesti. Eräänä päivänä puhelin kuitenkin päätti sammua täysin yllättäen, eikä enää lukuisista yrityksistä huolimatta käynnistynyt, joten ostin parin päivän pohdinnan ja vertailun jälkeen Huawei P10:n. Uusi puhelin avasi täysin uuden maailman, eikä paluuta entiseen enää ollut. Sovellukset latautuvat minuuttien sijaan sekunneissa ja valokuvat ovat terävämpiä kuin kamerassa. Elämästä tuli jälleen helppoa ja nopeaa.



Olen kolme päivää etsinyt uutta kannettavaa, kiertänyt kaupoissa, jutellut myyjien kanssa ja lukenut kymmeniä arvosteluja. Olen tehnyt päätöksen ja sitten pyörtänyt sen, koska joku toinen kannettava on saanut 0,1 pistettä paremman arvostelun. Mikä koko? Mikä hintaluokka? Entä näyttö, muisti, suoritin ja kiintolevy? Tai liitännät, akunkesto, paino ja kosketusnäyttö? Olen tullut siihen lopputulokseen, että tarvitsen hyvän perusläppärin, joka pyörii noin +/- 1000 €:n hintaluokassa. Näyttö 13,3", suoritin Intel Core i5, muisti 8 Gt, kiintolevy 256 Gt, paino alle 1,5 kg ja kaunis muotoilu, väriltään ehkä vaalea hopea. Sen sijaan 2 in 1 -kannettavien 360-astetta kääntyvä kosketusnäyttö on kivaa extraa, muttei pakollinen, varsinkin jos se nostaa hintaa, muttei tuo muuta lisäarvoa. 

Mietin myös liitäntöjä, sillä ohuen ohuissa kannettavissa niitä on todella vähän ja sitten täytyy ostaa erillinen adapteri (vai miksi niitä kutsutaan?). Ilmeisesti tulevaisuutta on USB 3.1 Type-C ja Thunderbolt - siis mitkä? Arkikäytössä tarvitsen jonkinlaisen mahdollisuuden HDMI-liitännälle ja SD-kortille. Ja sitten se pahin, millainen näyttö - matta vai kiiltävä? En edelleenkään ole osannut päättää. Tärkeitä ovat myös vähintään 7 - 8 tunnin akunkesto ja tuulettimien hiljaisuus. Ja se käyttö, noh, kirjoittamista, nettiseilailua, videoiden katselua, kuvien kevyttä käsittelyä, you name it. Siihen pystynee melkein mikä tahansa tämän tason kone. Niin ja sitten on MacBook Air ja Pro ja aivan uudet kuviot, tosin olen niitä parissa kesätyössä käyttänyt, joten täysin vieraita ne eivät ole.
 

Joten jos sinulla on hyviä tai huonoja kokemuksia kannettavista, niin kerro ihmeessä. Ajattelin ostaa tai tilata uuden tämän viikon aikana, niin pääsen tutustumaan siihen paremmin ennen kesäloman loppua. Olen harkinnut muun muassa 2 in 1 -kannettavista HP Spectre x360 ja Lenovo Yoga 720s sekä muista HP Probook 430 G4, Lenovo IdeaPad 710s ja Lenovo ThinkPad 13. Joka merkillä näyttää olevan miljoona eri sarjaa ja niiden sisällä vielä miljoona eri mallia, minkä takia yksi päivä meni siihen, että ymmärsin, onko kyseessä sama vai eri tietokone kuin mitä aikaisemmin katsoin. Puhumattakaan noista termeistä, tuntuu ihan kuin olisin siirtynyt toiseen todellisuuteen, jonka kieltä en ymmärrä.
© Elina Marjaana • Theme by Maira G.