SLIDER

#IGTT: MATKAPÄIVÄKIRJA OSLOSTA

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

oslo norja norway

Vihdoin ja viimein yhteenvetoa Oslon reissusta matkapäiväkirjan muodossa. Vajaaseen kolmeen vuorokauteen mahtui monenlaista näkemistä ja tekemistä, joista näin jälkikäteen ajateltuna parhaiten jäivät mieleen Oopperatalon katolle kiipeäminen, Holmenkollenin päiväkävely, Vigelandin puiston hämmentävät patsaat ja käsittämättömän aurinkoinen lokakuun sää. Pitkän viikonlopun aikana ennättää nähdä perusnähtävyyksiä ja kiertää vähän kauempanakin. Helppo ja kaikin puolin varteenotettava viikonloppukohde, jos kaipaa vaihtelua Tukholmalle tai Kööpenhaminalle, toki mitään kovin eksoottista tai maata mullistavan ihmeellistä tuskin tulet kokemaan.

Päivä 1 - Hello Oslo!

oslo norja norway

Lähdin Osloon torstaina töiden jälkeen ja lyhyt lentomatka sujui hyvin. Olin ostanut liput neljä kuukautta aikaisemmin ja maksanut niistä kohtuullisen hinnan, tosin sen jälkeen oli monia vielä parempia tarjouskampanjoita. Hyppäsin lentoasemalta paikalliseen junaan, en siis siihen kalliimpaan turistiversioon enkä bussiin, joilla pääsee myös keskustaan. Lipun ostaminen onnistui helposti automaatista, tosin hetken mietin päärautatieaseman nimeä, kun ensimmäiset yritykset eivät tuottaneet tulosta. Vinkki: Ostopäätteen yläpuolella on iso lappu, johon aseman nimi on kirjoitettu kissankokoisin kirjaimin.

Ystäväni oli vastassa keskustassa, josta jatkoimme ratikalla hänen kotiinsa. Oli pimeää ja kaupunki näytti hyvin samanlaiselta kuin Helsinki. Rautatieasemalla oli valtavasti porukkaa, eikä se vaikuttanut houkuttelevalta, mutta ratikka kulki kivojen alueiden läpi ja pidin näkemästäni huomattavasti enemmän. Illalla vaihdoimme kuulumisia ystäväni kanssa ja suunnittelimme tulevaa viikonloppua. Luvassa olisi monta kivaa paikkaa ja kokemusta ja mikä parasta, pääsisin kiertämään niitä ihmisen kanssa, joka tunsi kaupungin minua paremmin.


Päivä 2 - Keskustan nähtävyydet

oslo norja norway

Aamulla ystäväni lähti töihin ja minä heräsin samoihin aikoihin keittämään kahvia ja valmistamaan aamupalaa. Olipa ihana herätä myöhemmin kuin kuudelta! Istuin sängyssä kahvimuki kädessä ja katsoin vastapäisen toimistorakennuksen työntekijöitä, jotka tunnollisesti yksi toisensa jälkeen tulivat paikalle ja istuivat koneensa ääreen. Jostain syystä olin harvinaisen onnellinen ikkunan tällä puolella.

Päivän ohjelma muodostui kahdesta osasta. Aamupäivällä kiersin ystäväni asunnon läheisiä alueita ja iltapäivällä yhteisen lounaan jälkeen jatkoimme keskustaan. Kävelin Akerselva-nimistä jokea pitkin, ihailin hiljalleen alkavaa ruskaa ja päädyin hämmästelemään koskea, joka pauhasi niin, että vesi kasteli meidät, jotka seisoimme aidan vieressä. Luulin käveleväni  hitaasti, mutta päädyinkin Mathallen Food Hallille asti. Jos tykkäät ostaa ruokaa kauppahallista, tämä on sinun paikkasi.

Paluumatkalla kävelin Maridalsveieniä pitkin, jonka vanhoja puutaloja ystäväni oli kehunut. Kävelin betonisten kerrostalojen välissä ja mietin olinko sittenkin väärällä kadulla. Pian tulin oikeaan kohtaan ja voi niitä kauniita ja koristeellisia omakotitaloja! Todella ihastuttava kadunpätkä, joka pääsi oikeuksiinsa aurinkoisessa säässä ja ruskan väreissä. Palasin asunnolle puolenpäivän jälkeen, tosin sitä ennen kävin ostamassa take away -kahvin läheisestä Kaffebrennerietistä. Tarjoilija oli suomalainen ja tein tilauksen suomeksi, tietenkin. Kaffebrenneriet on hyvä valinta, jos kaipaat vaihtelua tutulle Espresso Houselle.

Söimme lounasta ystäväni luona ennen kuin lähdimme ratikalla keskustaan. Aloitimme turistikierroksen rautatieasemalta, jossa on muun muassa tunnettu tiikeripatsas ja jatkoimme siitä sitten Oopperatalolle. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja ohut villakangastakki oli aivan liian paksu kivutessamme Oopperatalon kattotasanteelle. Tasanteelta on hienot maisemat, mutta sinne johtavalla liuskalla kannattaa olla varovainen. Meinasin kompastua todella kummallisiin pieniin askelmiin. Päivän reittivalinta oli kaikin puolin fiksu ja tehokas tapa nähdä Oslon keskusta lyhyessä ajassa. Noin 27 000 askeleen aikana näin ison osan kaupunkia.

Seuraavaksi suuntasimme Akerhusin linnalle, joka oli lyhyen kävelymatkan päässä Oopperatalosta. Alueella oli yllättävän vähän ihmisiä, vaikka se oli ihan hieno ja sieltä oli hienot näköalat keskustaan ja Aker Bryggen rantaan, jonne menimmekin seuraavaksi. Nautimme lasillisen viiniä viihtyisässä ja rauhallisessa paikassa ja kävelimme ympäriinsä. Vastaan tuli hämmentäviä patsaita, joita Oslossa on enemmän kuin tarpeeksi.

Pian alkoi hämärtää, joten hyppäsimme ratikkaan ja kävelimme Karl Johans Gatea pitkin, minkä jälkeen saavuimme kuninkaanlinnalle. Paikka oli ihan kiva, mutta ei kuitenkaan tehnyt suurta vaikutusta pimeällä. Illalla laitoimme ruokaa, katsoimme telkkaria ja kuten reissussa usein käy, nukahdin todella väsyneenä ja erittäin hyvissä ajoin.


Päivä 3 - Holmenkollen ja Vigelandin puisto

oslo norja norway

Toisena päivänä oli kaksi tavoitetta - nähdä Holmenkollen ja Vigelandin puisto. Menimme ensin ratikalla keskustaan ja sieltä metrolla Holmenkollenille. Oli hauska bongata ihmisiä, sillä en ole koskaan nähnyt yhdelläkään metroasemalla niin paljon porukkaa ulkoiluvaatteissa ja vaelluskamojen kanssa. Metrolla pääsee kätevästi luontoon ja useiden patikkapolkujen äärelle. Kannattaa siis pitää mielessä.

Suurin osa turisteista jäi pois Holmenkollenin pysäkillä, mutta me jatkoimme eteenpäin linjan päätepysäkille. Kävelimme sieltä noin 1,5 km alas Holmenkollenille. Kävely oli kiva, mutta valitsemallamme reitillä ei ollut kovin erikoisia maisemia. Maisemat olivat huomattavasti paremmat metrosta. Kävimme katsomassa peikkopatsasta ja sen jälkeen menimme hissillä mäkihyppytornin huipulle. Jouduimme jonottamaan hetken, sillä paikalla oli pari muutakin turistia. Näköala huipulta oli hieno, tosin ei kovin eksoottinen suomalaisen metsän keskellä kasvaneelle.

Holmenkollenilta otimme metron Majorstuenin asemalle ja kävimme läheisessä intialaisessa ravintolassa lounaalla. Ruoka oli hyvää, mutta paikan sisustus ei ollut viihtyisä, kuten lähes aina intialaisessa. Seuraavaksi kaipasimme kahvia. Vigelandin puiston läheisestä kahvilasta nappasin elämäni nopeimmin valmistetun cappuccinon, joka oli aivan liian kuumaa ja poltti kieleni. Palaneesta kielestä huolimatta Vigelandin puisto oli hieno ja nautin sen inhimillistä ihmispatsaista suunnattomasti. Osa patsaista oli kunnostettavana ja siksi pressun alla. Iso suositus puistolle!

Mietimme hetken, mitä tekisimme seuraavaksi ja päädyimme drinkeille Grunerløkkaan. Juon tosi harvoin drinkkejä, joten olin aivan pihalla listan kanssa ja valitsin lopulta ihan hyvänmakuiseksi osoittautuneen ginipohjaisen drinkin. Ystäväni puolestaan oli fiksu ja tilasi samaa kuin mitä edellinen seurue oli tilannut. Aika pian huomasimme, että kyseinen drinkki oli lähes kaikilla kaikissa pöydissä. Illalla katsoimme vielä elokuvan ja nukahdimme väsyneinä, mutta onnellisina. Takana oli kiva ja pitkä päivä ja erityisen kivan siitä teki se, että olimme viettäneet suurimman osan ajasta ulkona.


Päivä 4 - Kahvilakierros Grünerløkkassa

oslo norja norway

Viimeisen puolikkaan päivän missio oli selvä - kiertää mahdollisimman monta kahvilaa Grünerløkkassa. Ajatus oli hauska ja käytännössä myös toimiva. Olimme tutustuneet alueen kahvilatarjontaan etukäteen ja tehneet alustavan game planin, johon kuitenkin tuli muutamia pieniä viilauksia. Alue sijaitsi aivan ystäväni asuinalueen vieressä, joten pystyimme vaivattomasti kävelemään paikasta toiseen. Jälleen lähes 20 000 askelta, ei voi valittaa.

Kirjoitin kahviloista enemmän omassa postauksessaan, joten en toista samoja asioita tässä, mutta se kannattaa sanoa, että Grünerløkka on loistava paikka syödä ja juoda. Alueena se ei ole omasta mielestäni kovin ihmeellinen, muistuttaa monella tavalla Helsingin Kalliota tai muita nousussa olevia kaupunkialueita, joihin ainakaan itse en tunne suurta vetoa, mutta hyvää ruokaa ja kahvia sieltä saa. Grünerløkkaan pääsee helposti ratikalla, jotka ovat muuten sinisiä ja hurjan söpöjä.

Lähdin lentokentälle kolmen maissa ja paluulento sujui myös ongelmitta. Oli ihana lentää pelkillä käsimatkatavaroilla ja tehdä online check in. Miten helppoa matkustaminen voikaan olla! Tähän verrattuna lennot ja vaihdot Kapkaupunkiin tuntuivat todella vaivalloisilta, tosin kyllä myös kaiken vaivan arvoisilta. Olen miettinyt haluaisinko mennä Osloon uudestaan ja täytyy sanoa, että Norjassa on niin paljon nähtävää, etten usko palaavani Osloon ihan heti. Norjaan haluaisin kyllä palata, etenkin satumaisen luonnon keskelle. Minne ja milloin, sitä en vielä tiedä, mutta kyllä muutama vuono ja vuori olisi suotavaa nähdä.


Lue myös: Neljän kahvilan kierros Oslon Grünerløkkassa 

* * *

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Lue IGTT-tempauksesta lisää täältä. Minut löytää Instagramista nimellä @elinamarjaana.



SAARISELKÄ JA LUMILOMAN TAIANOMAISET TUNTURIMAISEMAT

keskiviikko 6. joulukuuta 2017


Tämän vuoden paras kotimaanmatka oli täynnä lunta, tunturimaisemia ja lukuisia hiihdettyjä kilometrejä. Matkailu rakkaassa kotimaassa on lähellä sydäntäni, vaikka teen sitä aivan liian vähän ja kirjoitan siitä vielä vähemmän. Suomessa on monia upeita paikkoja ja paljon sellaista, mitä en ole koskaan nähnyt. Tänä vuonna lomailin pohjoisimmassa paikassa, jossa olen koskaan käynyt ja kyllä, hurmaannuin Saariselän upeasta luonnosta ja hiihtopäivien hyvästä olosta.

Voi sitä vapauden, onnellisuuden ja itsensä voittamisen tunnetta, kun hiihdin reilun kymmenen kilometrin pohjakunnolla enemmän kuin aikaisempina talvina yhteensä! Oli upeita kirkkaita päiviä, jolloin aurinko paistoi pilvien lomasta ja hanki kimalsi silmissä ja sitten oli päiviä, jolloin pilvet kohtasivat tunturin, eikä niiden rajaa ollut mahdollista erottaa paljaalla silmällä. Molemmat olivat maagisia, kumpikin omalla tavallaan vai mitä mieltä olette?





Inarin kunnassa sijaitseva Saariselän tunturikylä ja sen lähimaastot ovat retkihiihtäjän unelmakohde. Siellä on huollettuja latukilometrejä 200, joista valaistuja 34 kilometriä. Parasta on laittaa perinteisen sukset jalkaan ja suunnata luonnonladuille. Laduille, jotka on ajettu aamulla, mutta jotka tuulen kuljettama lumi on puhaltanut umpeen. Laduille, joilla tulee vastaan vain muutama hassu hiihtäjä. Retkihiihdon lumous piilee hitaassa vauhdissa, komeissa maisemissa ja hyvissä eväissä, joita syödään vastaantulevissa tuvissa. Tuttu proteiinipatukka, suklaa ja pähkinät maistuvat tavallista paremmilta kilometrien sinnikkyyden ja päättäväisyyden jälkeen.





Parhaita hetkiä 150 hiihdetyn kilometrin aikana oli useita, mutta erityisen hyvin mieleen jäivät aurinkoinen sää Moitakurun lenkillä ja ihanan avarat maisemat Palopään huipulla. Kulmakurun lenkki alkoi haastavalla osuudella kapeassa kanjonissa, mutta päättyi ihanan pitkään ja loivaan alamäkeen, jonka aikana hiihtäminen oli liiankin helppoa ja nautinnollista. Rautulammen kierroksella söimme hyvät eväät päivätuvassa ennen kuin jatkoimme kohti ylämäkeä ja tunturia, jossa latu ei erottunut muusta lumesta. Erinomaisten merkintöjen ansiosta osasimme suunnistaa oikeaan suuntaan.

Ja hei, jos minä pystyn tähän, niin pystyt sinäkin. En todellakaan ole hiihtäjä, enhän edes muutama vuosi sitten pitänyt hiihdosta. Se oli pohjoisen loma pakollinen paha, jonka vaihdoin mieluiten lasketteluun. Kipinä hiihtoon syntyi kuitenkin hitaasti, kun ensin opettelin hiihtämään luistelutyylillä ja seuraavaksi vuokrasin karvapohjaiset perinteisen sukset, jotka eivät lipsuneet jyrkimmässäkään ylämäessä. Hiihto ei ollut enää pelkkää taaksepäin lipsumista ja turhautumista, vaan se oli raikkaasta ilmasta, kauniista maisemista ja kestävyysliikunnasta nauttimista. Omalla kohdallani salaisuus on oikeissa välineissä, hitaassa vauhdissa ja pohjoisen maisemissa.







Näiden ajatusten ja kuvien saattelemana, hyvää itsenäisyyspäivää 100-vuotias Suomi!

* * *
Kuvat ovat pääasiassa siskoni ottamia ja minun muokkaamia. Kiitos siskolle myös paikkojen nimistä, enhän mä olisi muistanut niitä muuten.

SULOISIA AFRIKANPINGVIINEJÄ BOULDERS BEACHILLA

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town


Voi mitä ihanuuksia, miten kukaan voi olla rakastumatta näihin pieniin, vaappuviin uimamaistereihin! Yksi parhaimmista päiväretkikohteista Kapkaupungista ja todennäköisesti myös yksi helpoimmista tavoista ylipäänsä nähdä pingviinejä näin Suomessa asuvan näkökulmasta on Simon's Townin kylässä sijaitseva Boulders Beach. Noin 40 km Kapkaupungista sijaitsevalla rannalla asuu parituhatta pingviiniä, joten pelkästään paikan päälle meneminen takaa sen, että tulet näkemään näitä ihanuuksia ja todennäköisesti myös rakastumaan niihin.

Mikä ihmeen afrikanpingviini?

Kyseessä on Afrikan lounaisrannikolla Namibiassa ja Etelä-Afrikassa pääasiassa saarilla, mutta myös parissa mannerkohteessa asuva pingviinilaji. Kovin suurikokoisia kavereita ei kannata odottaa, sillä afrikanpingviini on noin 60 - 70 senttiä pitkä ja painaa 2 - 4 kiloa. Niiden selkä on musta ja maha valkea, mikä oppaamme mukaan toimii suojavärinä molempiin suuntiin. Aika kätevää. Pingviinit tunnetaan myös vähemmän imartelevasta lempinimestään jackass-pingviini, mikä tulee niiden aasin hirnuntaa muistuttavasta äänestä. Ei niin kiva. 

Afrikanpingviini on erittäin uhanalainen laji, jonka elinolosuhteet ovat muuttuneet entistä haasteellisimmiksi. Alkuvuodesta useissa medioissa uutisoitiin pingviinien olevan pulassa niin ilmastonmuutoksen kuin liikakalastuksen vuoksi. Pingviinit lisääntyvät paljon vähemmän kuin aikaisemmin ja niiden määrä on romahtanut. Parhaimmillaan pingviinejä on ollut nelisen miljoonaa, kun vuonna 2010 niitä arvioitiin olevan 55 000 ja niiden pelätään kuolevan sukupuuttoon seuraavan 15 vuoden aikana. Alueet, joissa pingviiniyhdyskuntia asuu, on rauhoitettu ja ne ovat osa suurempaa kansallispuistoa.


pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

Valmis päiväretki vai omatoimisesti?

Kävimme Boulders Beachilla osana valmiiksi järjestettyä päiväretkeä, joka vei pingviinien jälkeen Hyväntoivonniemelle ja Cape Pointiin. Punainen kaksikerroksinen hop on hop off -bussi on suosittu myös Kapkaupungissa ja sama firma järjestää erilaisia, kohtuuhintaisia päiväretkiä. Cape Point & Penguin Day Tour sopii niille, jotka haluavat päästä helpolla. Retki starttaa aamulla kello 9 - 10 maissa riippuen mistä hyppäät bussiin ja loppuu noin puoli kuuden pintaan. Mukana on englanninkielinen opas, joka ainakin meidän kohdalla oli mukava, hauska ja informatiivinen.

Valmiissa retkessä on tietenkin se huono puoli, että sinun on noudatettava matkanjärjestäjän näkemystä siitä, mikä on riittävä aika missäkin kohteessa. Jos haluat viettää enemmän aikaa esimerkiksi Simon's Townissa, rannalla tai pingviinien kanssa, silloin kannattaa liikkua omatoimisesti vuokra-autolla. Kapkaupungista kulkee myös juna Simon's Towniin, mutta sieltä on vielä muutaman kilometri rannalle. 

Meillä oli tunti aikaa kävellä parkkipaikalta pingviinien luo ja takaisin. Se riitti hyvin paikan näkemiseen, mutta oli liian vähän yleisen tunnelman fiilistelyyn. Käytimme ajan tehokkaasti hyödyksi ja palasimme bussille viimeisellä minuutilla. Ekat pingviinit tulevat vastaan jo ennen varsinaista maksullista aluetta, kun bongasimme niitä puiden ja kalliokivien välistä. Jo siinä vaiheessa levisi hymy kasvoille! Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että aurinko paistoi vihdoin kirkkaalta taivaalta edellisen päivän sateen ja pilvien jälkeen.

Vajaat viisi euroa maksava varsinainen pingviinienbongausalue on kuitenkin paras paikka ihasteluun ja valokuvaukseen, joten suosittelen käymään siellä. Alueella on kaksi puista kävelysiltaa, joista vasemmanpuoleinen on isompi ja sieltä on paremmat näkymät pingviineihin. Oikeanpuoleinen puolestaan kulkee pensaiden ja puskien läpi, mikä oli siinä mielessä hauska, että matkalla pystyi erottamaan yksittäisiä pingviinejä niiden joukosta ja perillä rannan näki eri kulmasta. 

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

Onko rannalla oikeasti näin ihanaa?

Nämä ihanat, seesteiset kuvat ovat vain toinen puoli totuudesta. Sen toisella puolella on turistien täyttämä puinen kävelysilta, jossa kymmenet elleivät sadat ihmiset ihmettelevät pingviinejä ja yrittävät saada niistä täydellisen kuvan. Tavallaan homma on tehty fiksusti. Kävelysilta on rakennettu aivan rannan reunaan, josta on hyvä näkymä pingviineihin, eikä kukaan pääse hairahtamaan rannalle niiden sekaan. En kokenut oloani epämukavaksi, kuten usein huonosti järjestetyissä, ahtaissa eläintarhoissa.

Sesonkiaikaan kannattaa varautua jonottamaan, sillä nytkin parhaat katselu- ja kuvauspaikat kaiteen vieressä olivat jatkuvasti täynnä. Täällä, kuten monissa muissa paikoissa, joissa olen turistien ympäröimänä, pyrin pitämään mielessäni sen, että jos minulla on oikeus ihailla jotain näin upeaa, niin sama oikeus on kaikilla muillakin maailmassa. Ja mikä parasta, aina löytyy joku, joka ottaa kuvan sinusta ja matkaseurastasi!

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town
pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town
pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

Kannattaako käydä?

Todellakin! Pingviinit ovat herttaisia ja niitä on oikeasti todella paljon. Niiden liikkumista on hauska seurata, samoin kameralle poseeraamista ja uimista. Miten niin kömpelö maalla voikaan olla niin vikkelä vedessä. Tai miten hassusti ne tulevat kuvattavaksi ja hetken poseerauksen jälkeen tallustelevat pois muina miehinä ja naisina. Myös itse Boulders Beach on upeannäköinen ranta hienojen kalliomaisemien keskellä. Toki matkalla parkkipaikalta rannalle on tyypillisiä turistihoukuttimia, mutta ainakaan mulle kukaan ei tyrkyttänyt mitään turhan innokkaasti.

Jos harkitset päiväretkeä Kapkaupungista, kannattaa pitää pingviinit mielessä. Samaan reissuun voi yhdistää monta muutakin kohdetta, kuten Hyväntoivonniemen ja Cape Pointin tai jonkin pienen ja suloisen False Bayn rannalla sijaitsevan kylän. Muizenberg on tunnettu värikkäistä uimakopeistaan, kun taas Kalk Bay näytti todella herttaiselta ja idylliseltä merenrantakylältä, jossa oli kaunis ranta ja kivannäköisiä ruokapaikkoja.

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

pingviini penguin kapkaupunki cape town etelä-afrikka south africa simon's town

12 HUIKEAA NÄHTÄVYYTTÄ KAPKAUPUNGISSA

tiistai 28. marraskuuta 2017


Kapkaupunki on täynnä upeita nähtävyyksiä ja vielä upeampia luontokohteita. Viikossa ennättää tutustua vain pieneen osaan kaupungin ja sen lähialueiden valtavasta tarjonnasta, joten tutustuminen kannattaa aloittaa perinteisistä ja suosituista kohteista. Ne ovat upeita, kuten lähes kaikki muukin! Marraskuussa turisteja on paljon vähemmän ja kuten kuvista näkyy, rannalla ja patikkapolulla saa olla rauhassa. Tässä 12 keskustassa tai sen  läheisyydessä olevaa kohdetta, joista voit aloittaa tutustumisen.

1. Kirstenbosch Botanical Garden

36 hehtaarin kokoinen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee noin 13 kilometrin päässä Kapkaupungin keskustasta aivan Pöytävuoren tuntumassa. Alueella on yli 7000 kasvilajia ja omat suosikkini löytyivät yllättäen tuoksuvien viherkasvien joukosta. Majoittajamme suositteli puutarhaa, mutta olimme vähällä jättää sen väliin, koska pidimme sitä tylsänä. Kuinkas kävikään? Muutaman euron sisäänpääsymaksulla pääsimme nauttimaan upeasta luonnosta, taianomaisesta vihreydestä ja nurmikolla makoilusta. Loistava ympäristö piknikille ja alueella järjestetään myös konsertteja ja ulkoilmaelokuvia.



2. Constantia Wine Valley

Jos sinulla ei ole aikaa tai innostusta pidemmälle viiniretkelle, Pöytävuoren varjossa sijaitseva yli 350 vuotta vanha Constantian viinialue on loistava vaihtoehto tutustua etelä-afrikkalaiseen viinintuotantoon. Teimme alueelle lyhyen, reilun tunnin kestäneen vierailun, jonka aikana ihailimme yhden viinitilan peltoja, joimme lasillisen valkkaria ja valmistauduimme tulevalle Stellenboschin ja Franschhoekin visiitille. Constantian alue on tunnettu etenkin valkoviineistään viileän ilmastonsa vuoksi.



3. Victoria Road

Sea Pointista Hout Bayhin kiemurteleva rannikkotie on yksi upeimmista kokemuksista Kapkaupungissa. Victoria Road -nimeä kantava tie mutkittelee hulppeiden maisemien keskellä. Yhdelle puolelle avautuu Atlantin valtameri vaaleine rantahiekkoineen ja turkoosine lahtineen, kun taas toisella puolella voi ihailla komeita rakennuksia ja pilviä hipovia vuorenhuippuja. Noin 17 km matkalla on useita kauniita rantoja ja pitkä rantapromenadi, jonka varrelta voi vuokrata pyörän.




4. Hout Bay

Vaikka Hout Bay jäi osittain arvoitukseksi, enkä koskaan kävellyt sen vaalealla hiekalla, uskalsin laittaa paikan tälle listalle. Rakastuin näkemääni ensisilmäyksellä - tosin en koskaan päässyt bussin ikkunaa ja parkkipaikkaa lähemmäksi. Valitettavasti aika ei riittänyt uudelle vierailulle paremmalla ajalla, mutta varmistin googlaamalla, että silmäni näkivät oikein. Seuraavalla kerralla voisin kuvitella majoittuvani ja viettäväni pari rauhallista vuorokautta näissä maisemissa. Noh, en tuolla parkkipaikalla, mutta sen takana näkyvä ranta houkuttelee.



5. Camps Bay

Yksi suosituimmista rannoista, Camps Bay, on kieltämättä upea. Vaalea hiekka, turkoosi vesi, kiemuraiset rantakalliot ja toisessa suunnassa upea rinnenäkymä - mitä muuta hyvältä rantapaikalta voisikaan odottaa. Rantakadulla on paljon viihtyisiä ravintoloita ja kahviloita, tosin intialainen ravintola, jossa kävimme lounaalla, tarjosi maukkaan ruoan lisäksi yllättävän ison laskun kaupungin yleiseen hintatasoon nähden. Myös innokkaita kaupustelijoita oli enemmän kuin muualla.




6. Lion's Head

Noin tunnin kävely hiekkaisella ja kivisellä polulla vie 669 metriä merenpinnan yläpuolelle ja Lion's Head -nimisen vuoren huipulle, josta on kuulemani mukaan hienot näkymät joka puolelle. Matkalla maisemat vaihtuvat Kapkaupungin keskustasta ja Pöytävuoresta Victoria Roadin puoleiseen Atlantin valtameren rannikkoon. Polku on aluksi helppo ja hyväkuntoinen, vaikka se kulkeekin rinteen reunalla ja on ajoittain melko kapea. Loppua kohden matkanteko vaikeutuu ja edessä on paljon kaikkea sellaista, mitä itse en nähnyt. Niinpä, korkeanpaikankammoinen ei ole parasta seuraa toiselle samanlaiselle tässä maastossa.




7. Signal Hill

Signal Hill on ehdottomasti yksi kaupungin parhaimmista paikoista ihailla auringonlaskua ja se on erittäin suosittu niin paikallisten kuin turistien keskuudessa. Se on tasainen, kapeahko kukkula aivan Lion's Headin vieressä ja sieltä näkee lähes kaikkialle. Rinteeseen on levitetty valtava pressu, jonka päällä ihmiset syövät eväitä, ottavat valokuvia ja katselevat auringonlaskua. Paikalle pääsee helposti esimerkiksi Uberilla tai Hop on Hop off -bussilla, miksei myös kävellen.





8. The Company's Garden

Keskustan tuntumassa oleva puisto on loistava hengähdyspaikka kaupungin sykkeessä. Puisto ei vedä vertoja kaupungin kauneimmille paikoille ulkonäkönsä tai viihtyisyytensä puolesta, mutta sijaintinsa ansiosta sinne on helppo mennä hetkeksi. Siellä on myös monia upeita rakennuksia. Puiston toisessa päässä on Belmond Mount Nelson Hotel, jossa voi nauttia paljon kehutusta iltapäiväteestä ja toisesta päästä löytyy ravintoloista ja kaupoista tunnettu Long Street.



9. Bo-Kaap

Ihania värikkäitä taloja, joista saa upeita kuvia ilman ihmisiä, autoja ja muita häiriötekijöitä. Noh, todellisuus on hieman toinen, jopa hieman vaivaannuttava. Bo-Kaap on pieni asuinalue Kapkaupungin keskustassa ja kyllä, siellä on pari katua täynnä iloisen värikkäitä taloja. Ne ovat ihastuttavia ja niitä kannattaa käydä katsomassa, koska olet hyvin suurella todennäköisyydellä lähettyvillä. Tuntui hassulta kierrellä ja kuvata taloja, joissa asui ihmisiä. Ihmisiä, jotka istuivat parvekkeella, pysäköivät autoja ja siivosivat. Paikalla oli myös monta muuta turistia kamera kaulassa.




10. V&A Waterfront

Moderni satama-alue aivan Kapkaupungin sydämessä on loistava tukikohta moneen aktiviteettiin. Siellä on muun muassa kiva kauppahalli, moderni ja todella iso ostoskeskus sekä paljon tarjontaa lounaalle ja illalliselle. Yhtenä iltana istuimme ulkona ja kuuntelimme livemusiikkia Cape Wheelin juurella. Myös kuljetus Robben Islandille lähtee täältä. Viereisellä Silo Districtillä sijaitsee Zeitz Museum of Contemporary Art Africa ja sen yläpuolella hulppea The Silo -hotelli, jonka ravintola ja baari ovat viimeisenpäälle laitettuja.




11. The Watershed

Jos haluat ostaa paikallisia käsitöitä ja Afrikasta inspiroituneita tuotteita, V&A Waterfronissa sijaitseva The Watershed on helppo ja kätevä paikka siihen tarkoitukseen. Kyseessä on kaksikerroksinen hallimainen rakennus, jossa on pieniä myyntipisteitä alakerrassa ja ainakin kahvila, vessat ja luovaa toimistotilaa yläkerrassa. Myynnissä on kaikkea mahdollista käsitöistä vaatteisiin, eivätkä ruokapaikatkaan näytä huonolta. Myös minimalistisia vaihtoehtoja voi löytää kirkkaiden värien ja kirjavien kuosien seasta.




12. Kloof Street

Siinä missä keskustan tunnetuin katu, Long Street, on ankea ja täynnä kummallista väkeä, parin korttelin päässä sijaitseva Kloof Street on siisti ja viihtyisä. Siellä on lukuisia mukavannäköisiä ravintoloita ja kahviloita sekä pieniä marketteja. Kävin ruokakaupassa, mutta valitettavasti aika ei riittänyt ravintoloiden kiertämiseen. Löysimme Kloof Streetin matkan loppupuolella, kun olimme vaihtaneet viikon toiseen majoitukseen samalle puolelle kaupunkia. Kuvat ovat muista keskustan ravintoloista.



Ja sitten on tietenkin Table Mountain ja Robben Island, jotka jäivät tällä kertaa väliin, mutta joissa todennäköisesti kannattaa käydä. Oletko käynyt Kapkaupungissa? Löytyykö oma suosikkisi näiden joukosta vai onko se jotain ihan muuta?
© Elina Marjaana • Theme by Maira G.