BERGIANSKA TRÄDGÅRDEN - LOISTAVA VAIHTOEHTO PERINTEISELLE TUKHOLMALLE


Viikonloppu vierähti Tukholman joulutunnelmassa, tosin vietin suurimman osan ajasta itselleni uusilla kulmilla ja näin vain pari lyhyttä väläystä keskustan hulinasta. Sunnuntaina kävimme Tukholman ainoassa kasvitieteellisessä puutarhassa, Bergianska trädgårdenissa, joka sijaitsee kaupungin pohjoispuolella Brunnsvikenin rannalla. Alueella on paljon kaikenlaista, mutta me kävimme vain yhdessä rakennuksessa, Edvard Andersonin kasvihuoneessa. Siellä on 2500-3000 kasvia eri puolilta maailmaa, joten termi kasvihuone on hieman vähättelevä.

Pidän luonnosta, mutta käsitykseni mukaan kasvitieteellisissä puutarhoissa on täysin tuntemattomia kasveja, joiden latinankielisiä nimiä on mahdotonta lausua. Tylsää eikö? Mutta kuinkas kävikään, hassunmuotoiset kaktukset hurmasivat outoudellaan ja vihreät palmut koollaan. Mikä parasta, osa kasveista oli täysin tuttuja joko keittiönkaapeistani tai luonnonkosmetiikastani. Siis häh, näinkö kasvaa kardemumma, vanilja, inkivääri ja jojoba? Niitä oli jännä nähdä jalostamattomassa muodossa ja huomasin tuntevani päivittäin käyttämieni raaka-aineiden alkuperän harvinaisen huonosti.

Tässä pieni makumatka tai oikeastaan valokuvamatka maailmalle, pienellä joulutwistillä luonnollisesti.





Australia. Kasvihuone muodostuu lasiovilla toisistaan erotetuista huoneista kasvien alkuperän ja kasvuolosuhteiden mukaan. Aloitimme kierroksen Australiasta, jossa ihmettelimme erilaista lumiukkoa ja puista roikkuvia varvassandaaleja. Vastaan ei yllättäen tullut mitään jännää, vaikka Australian luonnossa jänniä asioita varmasti on. Osa kasveista oli todella kuivia, eikä niissä ollut mitään nähtävää. Kuiva kausi meneillään. Nopeahkon vilkaisun jälkeen siirryimme suosiolla eteenpäin.




California. Seuraavaksi tulimme kokonaan toisenlaisen meiningin pariin. Kalifornian kummalliset kaktukset hämmensivät ja saivat kameran laulamaan. Yhtä aikaa niin kuivaa ja karua, mutta myös kaunista ja kiehtovaa. Kesällä tässä huoneessa on 35 astetta ja talvella 10 astetta, mikä tekee siitä paikan kuumimman ja kylmimmän huoneen. Ihastuin erityisesti vaaleiden kivien ja vihreiden kasvien harmoniseen ja utuiseen värimaailmaan, mutta en noihin alla olevaan kolmeen käärmettä muistuttavaan piikkikasviin.




Palm Hall ja Tropical Room. Omat suosikkini löytyvät kasvihuoneen perältä, jossa on lukuisia enemmän ja vähemmän tuttuja hedelmiä, kasveja ja yrttejä. Olin kuin pieni lapsi karkkikaupassa tehdessäni yksi toisensa jälkeen mielenkiintoisempia löytöjä. Tässä kasvaa kaneli, tuossa inkivääri, miten kaakaopuu näyttää tältä ja mitä ihmettä, jojobakaan ei kasva kosmetiikkapurkissa! Unohdin kuvata puolet näkemästäni, joten kannattaa käydä itse paikan päällä. Tämän osaston ansiosta Bergiuksen puutarhasta tuli kertaheitolla suosikkini - vieraiden kasvien ja outojen latinankielisten nimien sijaan näin omalta lautaseltani tuttuja juttuja. Täällä oli myös paikan komeimmat ja korkeimmat palmut.





Fernery. Kuten englanninkielinen nimikin sen kertoo, nyt puhutaan saniaisista. Tosin mun oli pakko kysyä mitä oven takana on, kun ruotsinkielentaitoni ei riittänyt kääntämään siinä lukevaa sanaa ormbunksrummet. Huone oli ihan kiva, etenkin sen pieni savuava vesiallas ja pöytäryhmä, jonka ääressä olisi ollut kiva viettää rauhallista teehetkeä. Valitettavasti edellisen huoneen hehkutuksen jälkeen saniaiset eivät kuitenkaan nousseet top-listalle.




South Africa. Etelä-Afrikan ja Kapkaupungin luonto on käsittämättömän kaunis livenä, mutta valitettavasti tämä huone ei yltänyt samalle tasolle. Mieleeni ei jäänyt mitään erityistä, enkä oikein edes muista mitä kasveja täällä oli. Hmm. Asiaan saattoi myös vaikuttaa orastava nälkä ja mielenkiinnon hiipuminen huippuhetkien jälkeen.




Mediterranean Hall. Viimeisenä ihastelimme välimerellistä tunnelmaa, raikkaita sitruspuita ja mehevännäköisiä appelsiineja. Mediterranean Hall -nimisen alueen keskellä oli jouluaiheinen esillepano, johon oli koottu perinteisiä ruotsalaisia jouluherkkuja. Siellä oli monia tuttuja juttuja, kotimaisia juureksia ja komean punaisia omenoita. Tässä vaiheessa suurin mielenkiinto oli kuitenkin jo hävinnyt ja 80 kruunun sisäänpääsymaksulle oli saatu runsaasti vastinetta.




The Edvard Anderson Conservatory Café. Sisäänkäynnin luona on pieni kahvila, josta voi ostaa monenlaista syötävää ja juotavaa sekä kasviaiheisia tavaroita ja tarvikkeita. Parasta kahvilassa on se, että kahvin ja teen voi ottaa mukaan sisälle puutarhaan ja siitä voi nauttia eri puolille sijoitetuissa pienissä pöydissä. Hetken voi kuvitella olevansa Välimerellä, palmujen alla tai vaikka sitten siellä saniaismetsässä.




The Old Orangery Restaurant & Café. Huomasin jälkikäteen, että puutarhan alueella on Gamla Orangeriet -niminen ravintola ja kahvila, josta saa ainakin nettisivujen mukaan laadukkaista ja paikallisista raaka-aineista valmistettua lounasta kaikkina viikonpäivinä. Nopean Instagram-kierroksen perusteella paikka näyttää viihtyisältä, joten jos olet käynyt siellä, kerro ihmeessä kokemuksistasi kommenttiosiossa.

Oletko sinä käynyt Bergiuksen puutarhassa tai viihdytkö ylipäänsä ihmisen sisätiloihin rakentamassa luonnossa?

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Elina Marjaana Travel Blog • Theme by Maira G.