#IGTT: MATKAPÄIVÄKIRJA OSLOSTA
Vihdoin ja viimein yhteenvetoa Oslon reissusta matkapäiväkirjan muodossa. Vajaaseen kolmeen vuorokauteen mahtui monenlaista näkemistä ja tekemistä, joista näin jälkikäteen ajateltuna parhaiten jäivät mieleen Oopperatalon katolle kiipeäminen, Holmenkollenin päiväkävely, Vigelandin puiston hämmentävät patsaat ja käsittämättömän aurinkoinen lokakuun sää. Pitkän viikonlopun aikana ennättää nähdä perusnähtävyyksiä ja kiertää vähän kauempanakin. Helppo ja kaikin puolin varteenotettava viikonloppukohde, jos kaipaa vaihtelua Tukholmalle tai Kööpenhaminalle, toki mitään kovin eksoottista tai maata mullistavan ihmeellistä tuskin tulet kokemaan.
Lähdin Osloon torstaina töiden jälkeen ja lyhyt lentomatka sujui hyvin. Olin ostanut liput neljä kuukautta aikaisemmin ja maksanut niistä kohtuullisen hinnan, tosin sen jälkeen oli monia vielä parempia tarjouskampanjoita. Hyppäsin lentoasemalta paikalliseen junaan, en siis siihen kalliimpaan turistiversioon enkä bussiin, joilla pääsee myös keskustaan. Lipun ostaminen onnistui helposti automaatista, tosin hetken mietin päärautatieaseman nimeä, kun ensimmäiset yritykset eivät tuottaneet tulosta. Vinkki: Ostopäätteen yläpuolella on iso lappu, johon aseman nimi on kirjoitettu kissankokoisin kirjaimin.
Ystäväni oli vastassa keskustassa, josta jatkoimme ratikalla hänen kotiinsa. Oli pimeää ja kaupunki näytti hyvin samanlaiselta kuin Helsinki. Rautatieasemalla oli valtavasti porukkaa, eikä se vaikuttanut houkuttelevalta, mutta ratikka kulki kivojen alueiden läpi ja pidin näkemästäni huomattavasti enemmän. Illalla vaihdoimme kuulumisia ystäväni kanssa ja suunnittelimme tulevaa viikonloppua. Luvassa olisi monta kivaa paikkaa ja kokemusta ja mikä parasta, pääsisin kiertämään niitä ihmisen kanssa, joka tunsi kaupungin minua paremmin.
Lue myös: Ensikertalaisen viikonloppuloma Oslossa
Aamulla ystäväni lähti
töihin ja minä heräsin samoihin aikoihin keittämään kahvia ja valmistamaan
aamupalaa. Olipa ihana herätä myöhemmin kuin kuudelta! Istuin sängyssä kahvimuki
kädessä ja katsoin vastapäisen toimistorakennuksen työntekijöitä, jotka
tunnollisesti yksi toisensa jälkeen tulivat paikalle ja istuivat koneensa
ääreen. Jostain syystä olin harvinaisen onnellinen ikkunan tällä puolella.
Päivän ohjelma muodostui
kahdesta osasta. Aamupäivällä kiersin ystäväni asunnon läheisiä alueita ja
iltapäivällä yhteisen lounaan jälkeen jatkoimme keskustaan.
Kävelin Akerselva-nimistä jokea pitkin, ihailin hiljalleen alkavaa ruskaa ja päädyin hämmästelemään
koskea, joka pauhasi niin, että vesi kasteli meidät, jotka seisoimme aidan vieressä. Luulin käveleväni hitaasti,
mutta päädyinkin Mathallen Food Hallille asti. Jos tykkäät ostaa ruokaa kauppahallista, tämä on sinun paikkasi.
Paluumatkalla kävelin Maridalsveieniä pitkin, jonka vanhoja puutaloja ystäväni oli kehunut. Kävelin betonisten kerrostalojen välissä ja mietin olinko sittenkin väärällä kadulla. Pian tulin oikeaan kohtaan ja voi niitä kauniita ja koristeellisia omakotitaloja! Todella ihastuttava kadunpätkä, joka pääsi oikeuksiinsa aurinkoisessa säässä ja ruskan väreissä. Palasin asunnolle puolenpäivän jälkeen, tosin sitä ennen kävin ostamassa take away -kahvin läheisestä Kaffebrennerietistä. Tarjoilija oli suomalainen ja tein tilauksen suomeksi, tietenkin. Kaffebrenneriet on hyvä valinta, jos kaipaat vaihtelua tutulle Espresso Houselle.
Paluumatkalla kävelin Maridalsveieniä pitkin, jonka vanhoja puutaloja ystäväni oli kehunut. Kävelin betonisten kerrostalojen välissä ja mietin olinko sittenkin väärällä kadulla. Pian tulin oikeaan kohtaan ja voi niitä kauniita ja koristeellisia omakotitaloja! Todella ihastuttava kadunpätkä, joka pääsi oikeuksiinsa aurinkoisessa säässä ja ruskan väreissä. Palasin asunnolle puolenpäivän jälkeen, tosin sitä ennen kävin ostamassa take away -kahvin läheisestä Kaffebrennerietistä. Tarjoilija oli suomalainen ja tein tilauksen suomeksi, tietenkin. Kaffebrenneriet on hyvä valinta, jos kaipaat vaihtelua tutulle Espresso Houselle.
Söimme lounasta ystäväni
luona ennen kuin lähdimme ratikalla keskustaan. Aloitimme turistikierroksen
rautatieasemalta, jossa on muun muassa tunnettu tiikeripatsas ja jatkoimme
siitä sitten Oopperatalolle. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja ohut villakangastakki oli aivan liian paksu kivutessamme Oopperatalon kattotasanteelle.
Tasanteelta on hienot maisemat, mutta sinne johtavalla liuskalla kannattaa olla varovainen. Meinasin kompastua todella kummallisiin pieniin askelmiin. Päivän reittivalinta oli kaikin puolin fiksu ja tehokas tapa nähdä Oslon keskusta lyhyessä ajassa. Noin 27 000 askeleen aikana näin ison osan kaupunkia.
Seuraavaksi suuntasimme
Akerhusin linnalle, joka oli lyhyen kävelymatkan päässä Oopperatalosta. Alueella oli yllättävän vähän ihmisiä, vaikka se oli ihan hieno ja sieltä oli hienot näköalat
keskustaan ja Aker Bryggen rantaan, jonne menimmekin seuraavaksi. Nautimme lasillisen viiniä viihtyisässä ja rauhallisessa paikassa ja kävelimme ympäriinsä. Vastaan tuli hämmentäviä patsaita, joita Oslossa on enemmän kuin tarpeeksi.
Pian alkoi hämärtää, joten hyppäsimme ratikkaan ja kävelimme Karl Johans Gatea pitkin, minkä jälkeen saavuimme kuninkaanlinnalle. Paikka oli ihan kiva, mutta ei kuitenkaan tehnyt suurta vaikutusta pimeällä. Illalla laitoimme ruokaa, katsoimme telkkaria ja kuten reissussa usein käy, nukahdin todella väsyneenä ja erittäin hyvissä ajoin.
Pian alkoi hämärtää, joten hyppäsimme ratikkaan ja kävelimme Karl Johans Gatea pitkin, minkä jälkeen saavuimme kuninkaanlinnalle. Paikka oli ihan kiva, mutta ei kuitenkaan tehnyt suurta vaikutusta pimeällä. Illalla laitoimme ruokaa, katsoimme telkkaria ja kuten reissussa usein käy, nukahdin todella väsyneenä ja erittäin hyvissä ajoin.
Päivä 3 - Holmenkollen ja Vigelandin puisto
Toisena päivänä oli kaksi
tavoitetta - nähdä Holmenkollen ja Vigelandin puisto. Menimme ensin
ratikalla keskustaan ja sieltä metrolla Holmenkollenille. Oli hauska bongata ihmisiä, sillä en ole koskaan nähnyt yhdelläkään
metroasemalla niin paljon porukkaa ulkoiluvaatteissa ja vaelluskamojen kanssa.
Metrolla pääsee kätevästi luontoon ja useiden patikkapolkujen äärelle. Kannattaa siis pitää mielessä.
Suurin osa turisteista jäi
pois Holmenkollenin pysäkillä, mutta me jatkoimme eteenpäin linjan
päätepysäkille. Kävelimme sieltä noin 1,5 km alas Holmenkollenille. Kävely oli kiva, mutta valitsemallamme reitillä ei ollut kovin erikoisia maisemia. Maisemat olivat huomattavasti paremmat metrosta. Kävimme katsomassa peikkopatsasta ja sen jälkeen menimme hissillä mäkihyppytornin huipulle. Jouduimme jonottamaan hetken, sillä paikalla oli pari muutakin turistia. Näköala huipulta oli hieno, tosin ei kovin eksoottinen suomalaisen metsän keskellä kasvaneelle.
Holmenkollenilta otimme
metron Majorstuenin asemalle ja kävimme läheisessä intialaisessa ravintolassa
lounaalla. Ruoka oli hyvää, mutta paikan sisustus ei ollut viihtyisä, kuten
lähes aina intialaisessa. Seuraavaksi kaipasimme kahvia. Vigelandin puiston läheisestä kahvilasta nappasin elämäni nopeimmin
valmistetun cappuccinon, joka oli aivan liian kuumaa ja poltti kieleni. Palaneesta kielestä huolimatta Vigelandin puisto oli hieno ja nautin sen inhimillistä
ihmispatsaista suunnattomasti. Osa patsaista oli kunnostettavana ja siksi
pressun alla. Iso suositus puistolle!
Mietimme hetken, mitä tekisimme seuraavaksi ja päädyimme drinkeille Grunerløkkaan. Juon tosi harvoin drinkkejä,
joten olin aivan pihalla listan kanssa ja valitsin lopulta ihan hyvänmakuiseksi osoittautuneen ginipohjaisen drinkin. Ystäväni puolestaan oli fiksu ja tilasi samaa kuin
mitä edellinen seurue oli tilannut. Aika pian huomasimme, että kyseinen drinkki oli lähes
kaikilla kaikissa pöydissä. Illalla katsoimme vielä elokuvan ja nukahdimme väsyneinä, mutta onnellisina. Takana oli kiva ja pitkä päivä ja erityisen kivan siitä teki se, että olimme viettäneet suurimman osan ajasta ulkona.
Lue myös: Patikointia ja upeita maisemia Holmenkollenin huipulla & Vigelandin puiston inhimilliset ihmispatsaat
Viimeisen puolikkaan päivän
missio oli selvä - kiertää mahdollisimman monta kahvilaa Grünerløkkassa. Ajatus
oli hauska ja käytännössä myös toimiva. Olimme tutustuneet alueen
kahvilatarjontaan etukäteen ja tehneet alustavan game planin, johon kuitenkin
tuli muutamia pieniä viilauksia. Alue sijaitsi aivan ystäväni asuinalueen vieressä, joten pystyimme vaivattomasti kävelemään paikasta toiseen. Jälleen lähes 20 000 askelta, ei voi valittaa.
Kirjoitin kahviloista enemmän omassa postauksessaan, joten en toista samoja asioita tässä, mutta se kannattaa sanoa, että Grünerløkka on loistava paikka syödä ja juoda. Alueena se ei ole omasta mielestäni kovin ihmeellinen, muistuttaa monella tavalla Helsingin Kalliota tai muita nousussa olevia kaupunkialueita, joihin ainakaan itse en tunne suurta vetoa, mutta hyvää ruokaa ja kahvia sieltä saa. Grünerløkkaan pääsee helposti ratikalla, jotka ovat muuten sinisiä ja hurjan söpöjä.
Lähdin lentokentälle kolmen maissa ja paluulento sujui myös ongelmitta. Oli ihana lentää pelkillä käsimatkatavaroilla ja tehdä online check in. Miten helppoa matkustaminen voikaan olla! Tähän verrattuna lennot ja vaihdot Kapkaupunkiin tuntuivat todella vaivalloisilta, tosin kyllä myös kaiken vaivan arvoisilta. Olen miettinyt haluaisinko mennä Osloon uudestaan ja täytyy sanoa, että Norjassa on niin paljon nähtävää, etten usko palaavani Osloon ihan heti. Norjaan haluaisin kyllä palata, etenkin satumaisen luonnon keskelle. Minne ja milloin, sitä en vielä tiedä, mutta kyllä muutama vuono ja vuori olisi suotavaa nähdä.
Lue myös: Neljän kahvilan kierros Oslon Grünerløkkassa
* * *
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Lue IGTT-tempauksesta lisää täältä. Minut löytää Instagramista nimellä @elinamarjaana.
* * *
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Lue IGTT-tempauksesta lisää täältä. Minut löytää Instagramista nimellä @elinamarjaana.
Olen käynyt Oslossa vain päiväreissulla, Köpis-Oslo-risteilyllä. Niin lyhyessä ajassa en saanut kaupungista juuri mitään irti, vaikka meillä olikin paikallinen tuttu mukana näyttämässä paikkoja. Oslo ei ainakaan pikaisella silmäyksellä (ja joulukuun pakkasessa) näyttänyt kovinkaan mielenkiintoiselta kaupungilta, mutta sinun reissusi perusteella kuulostaa siltä, että kyllä siellä taitaakin olla nähtävää ihan useammaksi päiväksi :)
VastaaPoistaMe keksittiin kyllä tekemistä useammaksi päiväksi, mutta toisaalta hyvä sää mahdollisti paljon ja kyllähän asiat näyttää paremmalta auringossa. :) Oslossa ei ole kovin montaa spessua juttua, mutta tuon Vigelandin puiston patsaat oli hienoa ja koskettavia ja sitä voin kyllä kovasti suositella.
PoistaItse pidin kovasti Oopperatalosta käydessäni Oslossa lokakuussa. Toki Vigelandin puistokin on kerrassaan upea paikka.
VastaaPoistaSe oli kyllä kiva, varsinkin se sisätilan puinen seinä ja isot ikkunat, joista paistoi aurinko komeasti. Katolle oli myös hauska kiivetä. 😊
PoistaMinä en tiedä, mikä minussa on vikana, mutta tykkäsin tosi paljon Oslosta. Moni haukkuu sitä tylsäksi ja mitäänsanomattomaksi, mutta minusta se oli kiinnostava kaupunki! Ja samoin kuin Terhi, tykkäsin hurjasti Oopperatalosta ja ah, Vigelandin puisto oli huikea! Moderni arkkitehtuuri oli kiinnostavaa ja ainakin viikonloppureissulle meillä riitti tekemistä - siitäkin huolimatta, että mukana oli taapero. Meidän ajankohta oli vappu, joten nähtiin myös aika mittava vappumarssi.
VastaaPoistaMusta siellä oli myös tosi hyvin tekemistä viikonloppureissulle ja jotain jäi tekemättäkin, kun kaikkea ei ehtinyt. Harmi, että on jäänyt Tukholman ja Kööpenhaminan varjoon, moni varmasti löytäisi kiinnostavia juttuja myös Oslosta.
PoistaMinulla olisi suuri hinku Norjaan. Oslossa olen ollut joskus vuosituhannen alussa, ja mieleeni on jäänyt kaksi asiaa erityisesti: hotellin maailman ihanin sänky ja kaupungin kohtuuttoman kallis hintataso.
VastaaPoistaMaailman ihanin sänky kuulostaa hyvältä! Mä en kokenut hintatasoa niin kalliiksi, kun olin etukäteen ajatellut, mutta toisaalta parissa päivässä ei niin paljon ennätä tuhlata kuitenkaan. Toki sen huomasi, että on kalliimpaa kuin Suomessa.
PoistaOlen käynyt Oslossa monta kertaa, mutta viime kevään reissulla jo vähän ihastuin. Olin matkalla pienen lapsen kanssa, joten ihastuminen saattoi liittyä myös siihen helppouteen. Akerselvan ympäristö yllätti kauneudellaan minut. Olisin voinut viettää koko päivän joen varrella.
VastaaPoistaKiva kuulla! Se on kyllä aina monen asian summa, mitä tykkää jostain paikasta. Mulla vaikuttaa esimerkiksi sää todella paljon kaikkialla. :) Joenranta oli kyllä kiva, muutama tunti hurahti siellä kävellen nopeasti.
Poista