rantaloma
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rantaloma. Näytä kaikki tekstit

IGTT: MATKAPÄIVÄKIRJA KARPATHOKSELTA

torstai 5. lokakuuta 2017


Päivä 1
Tervetuloa kohteeseen!

Olin perillä Kreikan Karpathoksella heinäkuisena sunnuntaiaamuna vajaan neljän tunnin suoran lennon ja lähes yhtä lyhyiden yöunien jälkeen. Lento lähti aamuviideltä, joten takana oli aivan liian aikainen herätys ja edessä koko päivä uuden ihmettelyä. Olin varannut lentokenttäkuljetuksen, joka vei kätevästi puolessa tunnissa perille. Oli muuten ensimmäinen kerta ikinä - niin sitä omatoimimatkailija nauttii valmiiden palvelujen helppoudesta.

Päivä käynnistyi vasta kahvilla hotellin ravintolassa. Ekan päivän tarkoituksena oli totuttautua aurinkoon ja tutustua rauhassa lomaviikon tukikohtaan, Pigadiaan. Kävimme ystäväni kanssa ruokakaupassa, ostimme jääkaapin täyteen aamupala- ja lounastarvikkeita sekä kaupan halvinta valkoviiniä, joka osoittautui todelliseksi voittajaksi. Mikä hinta-laatusuhde! Olin aivan ällistynyt, miten hiljaista joka puolella oli. Missä ovat muut matkailijat? Missä paikalliset? Mihin mä olen tullut?

Viiden maissa kävelimme noin kilometrin päässä sijaitsevaan ravintolaan, jossa oli matkanjärjestäjän tervetulotilaisuus. En ole aikaisemmin käynyt vastaavassa, mutta se osoittautui itse asiassa oikein hyödylliseksi. Saimme asiaankuuluvan tervetulojuoman ja teimme oppaan kertoman perusteella päätöksen retkestä. Varaaminen ja maksaminen onnistuivat sovelluksen kautta - niin helppoa.

Tilaisuuden ja muutamien kysymysten jälkeen kävelimme rantahiekkaa pitkin Pigadian keskustaan, jossa söimme illallista todennäköisesti turistien eniten suosimassa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja keskusta näytti herttaiselta iltavalaistuksessaan. Myös ihmiset olivat ilmestyneet jostain ja keskusta tai tarkalleen sen pari korttelia oli täynnä elämää. Kävelimme takaisin hotelliin toista reittiä, joten ensimmäisenä päivänä olimme nähneet yllättävän suuren osan kaupunkia. Pigadista olen kirjoittanut enemmän täällä. 


Päivä 2
Oih, uima-allas ja aurinko! 

Nuo lomailijan kaksi parasta kaveria! Toinen päivä Karpathoksella oli yhtä rento kuin ensimmäinen, ellei rennompi. Hyökkäsimme aurinkotuolien kimppuun heti aamusta. Olimme tarkkailleet allaskäyttäytymistä edellisenä aamuna ja tulleet siihen tulokseen, että parhaat paikat viedään käsistä.  Olipa ihana uida ja nauttia auringon lämmittämästä ilmasta! Tässä vaiheessa ja myös reissun viimeisenä päivänä olin takuulla paikan vaalein turisti. Rusketun 
kyllä, mutta erittäin hitaasti ja huolellisen aurinkorasvailun tuloksena.

Hotellissa oli pieni kirjanurkkaus, josta löysin pokkarin Täydellä teholla yötä päivää. Kirjan nimi kuulosti turhan aikaansaavalta, mutta se osoittautui lopulta sopivan kevyeksi lomalukemiseksi. Teimme lounaaksi kreikkalaista salaattia tai lähinnä oman versiomme siitä ja illallista varten suuntasimme keskustaan. Illallishetket venyivät useiden tuntien mittaisiksi hyvästä ruoasta, viinistä ja keskustan tunnelmasta nauttimisen ansiosta. Paluumatkalla kävimme ruokakaupassa, josta ostin liian kallista, mutta hyvää jäätelöä.


Päivä 3
Kira Panagia

Olimme saaneet oppaalta tervetulotilaisuudessa bussiaikataulun. Suunnittelimme retkiä rannoille ja kyliin ja lopulta päädyimme aloittamaan tutustumisen Kira Panagiasta. Jos olette lukeneet aiemman juttuni rannasta, niin tiedätte, että se oli suosikkini. 

Teimme aamupalan hotellihuoneessa, pakkasimme päivän kamppeet laukkuun ja kävelimme bussiasemalle. Luulimme olevamme ajoissa liikkeellä, mutta kuinkas kävikään. Olimme porukan viimeisiä ja lipunoston jälkeen pääsimme istumaan bussin keskikäytävälle muovituolien päälle. Tilanne oli huvittava, mutta itse asiassa paikat osoittautuivat yllättävän hyviksi, sillä tuoleissa ei ollut selkänojaa hiostamassa ja kuluttamassa valmiiksi rasvattua selkää. Turvallisuudesta ei sitten kannata puhuakaan.

Aloitimme Kira Panagiaan tutustumisen pienestä punakattoisesta kirkosta, jonka ympäriltä oli loistavat näköalat niin merelle kuin rannalle. Otimme valokuvia, ihailimme maisemia ja hikoilimme. Päivä rannalla sujui kuten kaikki onnistuneet rantapäivät – makoilua mahallaan, vedessä rentoutumista, makoilua selällään, toinen pulahdus veteen ja niin edelleen. Söimme rannan tuntumassa olevassa toisessa ravintolassa lounaan ja jatkoimme rentoa oleilua saman kaavan mukaan. 

Palasimme Pigadiaan viiden (?) jälkeen. Suihkun ja vaatteiden vaihtamisen jälkeen ilta noudatteli tuttua kaavaa hyvän ruoan, valkoviinin ja keskustan tunnelman parissa. Pigadian ravintolat täyttyvät myöhään, joten aikainen illallinen takaa ravintolan parhaat paikat. 


Päivä 4
Apella Beach

Toinen rantapäivä heti perään – tätähän varten Karpathokselle on tultu! Apella Beach on valittu Euroopan kauneimmaksi rannaksi, joten se oli ehdottomsti nähtävä. Aamupalaa, tavaroiden pakkaamista, kävely bussiasemalla - mikään ei hirveästi poikennut edellisestä päivästä. Jopa matka Apellaan oli lähes sama kuin Kira Panagiaan muutamaa viimeistä kilometriä lukuun ottamatta.

Apellassa vuokrasimme aurinkotuolit ja -varjon. Viihdyin aiempaa paremmin varjossa kirjaa lukien. Välillä makasin auringossa, mutta melko pian pulahdin viilentävään veteen. Onnistuin saamaan pientä punoitusta selkään, vaikka olin todella tarkka aurinkorasvan kanssa. Ei mitään vakavaa, eikä mitään, mihin kunnon aloe vera ei tehoa. Kävimme myös lounaalla. Takaisin Pigadiassa olimme samoihin aikoihin kuin edellisenä päivänä. Apellasta löytyy oma juttunsa täältä. 

Illalla ei tapahtunut mitään merkittävää, tosin tämän rantapäivän jälkeen taisimme syödä hotellin lähellä olevassa ravintolassa, emme Pigadian keskustassa. Ilta päättyi tuttuun tapaan lyhyeen (?) some-hetkeen, valokuvien ihailuun ja kirjan lukemiseen. Olin todellakin lomalla, en reisussa tai keskellä seikkailua. Juuri tätä työ-minäni kaipasi, niin rentoa.


Päivä 5
Olympos ja Diafani

Koska kaikki retkipäivät on hyvä tehdä peräkkäin, lähdimme reissun viidentenä päivänä Olympoksen ja Diafanin kyliin matkanjärjestäjän valmismatkalla. Nukuin yön vähän levottomasti, joten aamukahdeksan lähtö naapurihotellista ei ollut houkuttelevin vaihtoehto. Kannatti kuitenkin herätä, sillä edessä oli upea päivä. 

Valmis päiväretki oli helppo tapa tutustua kahteen kylään yhdellä reissulla. Bussi haki aamulla ja vei satamaan, josta lähdimme laivalla Diafaniin. Diafanissa nousimme toiseen bussiin, joka vei Olympoksen kylään ja takaisin. Sitten vielä paluumatka laivalla ja bussilla, niin olimme onnellisesti takaisin hotellilla puoli seitsemän maissa illalla. Oppaan johdolla saimme kuulla monista paikoista enemmän kuin omatoimisesti, joten olen iloinen, että valitsimme valmisretken juuri tähän kohteeseen.

Retkestä löytyy oma juttunsa täältä, joten en kerro kaikkia yksityiskohtia tässä, mutta sen verran on pakko sanoa, että Olympos on todellakin käymisen arvoinen paikka. Vuoristokylän korkeimmilta kohdilta on upeat näköalat merelle, jonka väri vaihtelee turkoosista tummansiniseen. Kapeilla kaduilla seikkailu johdattelee paikallisen elämän pariin ja välillä turhan lähelle yksityisiä pihoja ja puutarhoja.


Päivä 6 
Pigadian ranta

Kävimme Pigadian rannalla lyhyesti ensimmäisenä päivänä, joten mitä turhaan lähteä merta edemmäksi kalaan, kun voi nauttia samasta auringosta 100 metrin päässä hotellista. Vuokrasimme päiväksi ihanat säkkituolimaiset rantatuolit, jotka muotoutuivat hyvin kaikkiin mahdollisiin lepoasentoihin. Päivä oli todella tuulinen. Pientä hiekkaa lensi tuulen mukana joka paikkaan, eikä hattu pysynyt millään päässä. Tässä pieni varoituksen sana, Karpathos on maineensa veroinen kovan tuulen suhteen, joten mukaan kannattaa ottaa hellehattu, joka oikeasti pysyy päässä.

Illalla parhaan auringonlaskun aikaan kävelimme Pigadian keskustan kupeessa sijaitsevalle hautausmaalle, josta oli loistavat näkymät niin kaupungin halki kuin merelle. Ihastun välillä kummallisiin paikkoihin ja tämä hautausmaa oli yksi sellainen. Kaunista vaaleaa marmoria, värikkäitä tekokukkia ja mieletön merimaisema. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, eikä vie paljon aikaa, kun sen voi yhdistää ilalliseen Pigadian keskustassa, joka on muutaman minuutin kävelymatkan päässä.


Päivä 7
Hotellin uima-altaalla hengailua

Viimeinen päivä saarella ennen seuraavan aamun aikaista herätystä ja kotiinpaluuta - pientä haikeutta oli ilmassa. Pohdimme päiväretkeä kiinnostavalle rannalle tai kylään, mutta tuttu ja turvallinen hotelliympäristö vei voiton.

Luin kirjaa uima-altaan laidalla ja säännöllisin väliajoin hyppäsin, tai no en oikeasti hypännyt, vaan astelin kuumilla laatoilla ripeästi veteen. Päivän tärkein tehtävä oli muistaa levittää aurinkorasvaa ja sen levittäminen, noh, se oli raskain fyysinen aktiviteetti.  Söimme illallista tutussa keskustassa, mutta uudessa ravintolassa. Pigadiassa oli niin paljon ravintoloita, että kävimme vain murto-osassa. Ostin tuliaisiksi muutaman pullon oliiviöljyä ja taatelista tehtyjä herkkuja. Hotelliin palatessani kirjoitin pari päivää aikaisemmin ostamani kortit ja vein ne lopulta postilaatikkoon, milloin muulloin kuin viimeisenä aamuna ennen kuin bussi tuli hakemaan kentälle.

Takana oli todella rentouttava ja onnistunut loma. Karpathos vastasi loistavasti kaikkiin odotuksiini, vaikka en oikeastaan osannut odottaa paljon muuta kuin rentoa lomailua. Saari on pieni ja siellä on vähän turisteja, joten se sopii kaikille rauhallista lomaa ja kauniita maisemia rakastaville. Vaikka suurin osa turisteista on pariskuntia ja perheitä, kyllä sinne myös kaveriporukat mahtuvat mukaan. Rauhallisuudesta kertoo hyvin se, että ihmettelin koko viikon, miksi en ole nähnyt juuri yhtään poliisia tai vartijaa. Oppaamme osasi kertoa, että saaren poliisit tylsistyvät, koska siellä on niin vähän tekemistä. Tämä maailma kaipaa kipeästi lisää tällaisia paikkoja.


Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Minut löytää Instagramista nimellä @elinamarjaana.

KAUNIS JA TURKOOSI KIRA PANAGIA

perjantai 4. elokuuta 2017


Kira Panagia sijaitsee Karpathoksen itärannikolla, muutaman kilometrin päässä Euroopan kauneimmaksi rannaksi vuonna 2003 valitusta Apellasta. Rannat ovat hyvin samanlaisia ja matkailijoiden suosiossa. Kira Panagia on isompi, ei välttämättä rantaviivan perusteella, mutta palveluita siellä on enemmän. Alueelta löytyy muutama hotelli ja ravintola sekä pieni kauppa. Merelle katsottuna lahden oikeassa laidassa, pienen nyppylän päällä on punakattoinen kirkko, jonka ympärillä olevalta aukiolta voi ihastella rantaa ja ottaa kauniita kuvia. Kirkko on viehättävä ulkopuolelta, muttei kovin erikoinen sisäpuolelta.

Pigadiasta Kira Panagiaan  

Matka Pigadiasta Kira Panagiaan kestää bussilla noin puolisen tuntia ja kuten lähes joka puolella, kapea mutta hyväkuntoinen serpentiinitie mutkittelee ylös ja alas rinteiden reunaa. Maisemat ovat upeita! Matkan varrella oli melko vähän muuta liikennettä, mutta alueen parkkipaikka oli ruuhkainen, mihin kannattaa varautua vuokra-autolla liikkuessa. Busseja ei kulje joka päivä, mutta kulkiessaan ne lähtevät sopivasti aamulla ja palaavat iltapäivällä noin viisi tuntia myöhemmin. Ja katsokaa näitä kuvia, tänne kannattaa todellakin tulla! Mitä sinisen, vihreän ja turkoosin sävyjä. Luonnossa kaikki näyttää vielä paljon paremmalta, kirkkaammalta ja vaikuttavammalta.








Rauhallinen turistiranta, jossa uskomattoman turkoosi vesi  

Kira Panagian ranta muodostuu osittain hiekasta ja pienen pienistä kivistä, mikä sopii loistavasti minun makuuni, sillä rantapäivän jälkeen ei tarvitse puhdistaa hiekkaa kaikista tavaroista. Maa on polttavan kuumaa, joten suosittelen käyttämään sandaaleja. Vesi on uskomattoman kirkas ja turkoosi, eivätkä kuvat tee sille oikeutta. Varmasti yksi kirkkaimmista vesistä mitä olen nähnyt ja sopii loistavasti snorklaamiseen. Tosin sitä en tiedä näkyykö pohjassa muuta mielenkiintoista kuin omat varpaat. Aurinkovarjojen tarjoaman suojan lisäksi rannalla on muutamia kallion varjostamia paikkoja, jos ei halua olla koko päivää paahtavassa helteessä. Ranta on tyypillinen turistiranta ja siellä on paljon lapsiperheitä, mutta alue itsessään ei ole kovin iso, eikä sitä ole ahdettu liian täyteen.










Ravintolaruokaa rannan tuntumassa  

Kira Panagiassa on muutamia ravintoloita, joista kaksi, Kelaria ja No 1 Taverna, on suoraan rannalta ylös noustessa. Ensimmäinen oli täynnä ja tarjoilija ohitti minut ja ystäväni kaksi kertaa, mutta palveli meidän jälkeen tulleita, joten päätimme suosiolla siirtyä hieman alempana olevaan tavernaan. Palvelu oli hyvää ja kreikkalainen salaatti tuli ennätysajassa, mutta muuten paikasta ei ole sen ihmeellisempää mainittavaa. Kylmässä Frappéssa oli todella paljon vaahtoa, joten sitä en välttämättä suosittele ottamaan tässä paikassa. Molemmista ravintoloista oli huikea näkymä merelle. Hieman ylempänä olevaa Sofia's Tavernaa on myös suositeltu.

Miksi Kira Panagia oli suosikkirantani Karpathoksella?  

Voi olla, että asiaan vaikutti se, että kävimme vain kolmella rannalla ja Kira Panagia oli ensimmäinen, jossa vietimme koko päivän. Toisaalta kun olen katsonut valokuvia jälkeenpäin, en yhtään ihmettele, miksi ihastuin. Rannalla oli hienot jylhät kalliomaisemat, kauniita valkeita rakennuksia ja sopiva määrä palveluja. Seuraavana päivänä vierailemamme Apella ei tarjonnut siihen nähden mitään uutta rantana, mutta toisaalta lyhyehkö kävelymatka parkkipaikalta rannalle oli henkeäsalpaavan upea. Kira Panagia on hyvä osoitus siitä, että puhdasta, kristallinkirkasta ja turkoosia vettä yhdistettynä vaaleaan rantahiekkaan tai -kiveen löytyy myös läheltä, vajaan neljän tunnin lentomatkan päästä.

Missä on sinun mielestäsi Euroopan kaunein ranta? Mitä rantaa kannattaa välttää viimeiseen asti?

PIGADIA - KARPATHOKSEN PIENI JA SYMPAATTINEN PÄÄKAUPUNKI

keskiviikko 2. elokuuta 2017


Turistien valtaama keskusta

Karpathoksen kaupunki tai Pigadia - kaksi nimeä saaren herttaiselle pääkaupungille. Kaupunki tai oikeammin pieni ja sympaattinen rannikko- ja satamakylä sijaitsee saaren kaakkoisosassa noin 15 kilometrin päässä eteläkärjessä sijaitsevasta lentokentästä. Merelle katsottaessa sen vasemmassa laidassa on harvakseltaan hotelleja, ravintoloita ja uimarantaa, oikeassa satama ja keskusta, jonka rantapromenadi ja pari pikkukatua ovat täynnä matkailijoita. Keskustassa on lukuisia ravintoloita, kahviloita ja tavernoita sekä pieniä putiikkeja, joissa myydään paikallisia tuotteita ja turistitavaraa. Yhtään kansainvälistä ketjuliikettä tai -kahvilaa siellä ei ole. Kun poikkeaa rannasta pari kolme katua ylöspäin, voi kierrellä rauhassa paikallisten asuinrakennusten keskellä. Monilla pienillä kaduilla tulee vastaan asioita, joita odotat näkeväsi Kreikassa - valkoisia taloja värikkäillä puisilla ikkunanpielillä, vanhoja mummoja ja pappoja istumassa kadulla asuntojensa edessä ja kissoja, paljon kissoja.

Kävimme syömässä keskustan ravintoloissa yhtä iltaa lukuunottamatta ja kirjoitan näistä ravintoloista vielä myöhemmin lisää. Suuntasimme keskustaan päivän aktiviteettien, toisin sanoen rannalla tai hotellilla makoilun ja kylmän suihkun jälkeen. Kiersimme keskustan ihastuttavia pikkuputiikkeja ja ostimme muutamia postikortteja ja tuliaisia. Palasimme takaisin hotelliin heti illallisen jälkeen, sillä olimme helteen väsyttämiä ja melko myöhään liikkeellä. En tiedä, millaista yöelämää saarella on, mutta ilmeisesti siellä on yökerho tai kaksi sekä rauhallisempaan illanviettoon cocktail-ravintoloita ja livemusiikkia. Hitaat ilalliset, jälkiruokajäätelö ja lähikaupassa poikkeaminen - niissä oli sopivasti jännitystä mulle.








Aurinkoa ja tuulta rannalla

Pigadian rantaviivasta iso osa on uimarantaa, jossa on hotellien ja ravintoloiden aurinkotuoleja vieri vieressä. Näkymä on kuitenkin lohdullinen suuriin turistikohteiseen verrattuna. Menimme rannalle viimeisenä päivänä, joka sattui olemaan yksi reissun tuulisimmista päivistä. Ranta oli myös ainoa täysin hiekkaranta, jossa kävimme viikon aikana, ja tuulen vuoksi pientä vaaleaa hiekkaa lensi ja kiinnittyi aurinkorasvaiselle iholle. Aallot löivät voimalla rantaan, lähes ensimmäisten aurinkotuolien kohdalle. Iltapäivällä tuuli hieman laantui, joten aurinkotuolissa makoilu ja uiminen olivat astetta miellyttävämpiä.  Rannalle oli helppo mennä, sillä se sijaitsi pääkadun toisella puolelle noin 100 metrin päässä meidän hotellilta. Valitsimme perinteisten muovisten aurinkotuolien sijaan säkkituolia muistuttavat rantatuolit, jotka maksoivat kuusi euroa per setti (sis. kaksi tuolia ja aurinkovarjo). Todella mukavat istua ja makoilla.





Ihastuttava hautausmaa

Pigadian oikeassa laidassa sataman jälkeen on kirkko ja hautausmaa. Valitettavasti en tiedä niiden nimiä, mutta molemmat on helppo bongata jo kauempaa, sillä paikka sijaitseee pienellä kummulla aivan kaupungin päässä, mutta vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä ydinkeskustasta ja näkyy hyvin rantabulevardille. Kävelimme sinne yhtenä iltana ihastelemaan rinteiden taakse laskeutuvaa aurinkoa, mutta päädyimme ihastumaan itse hautausmaahan, sen valkoisiin marmoripintaisiin hautakiviin ja värikkäisiin tekokukkiin. Paikalla oli muutamia paikallisia vierailemassa haudoilla, mutta ei juurikaan muita turisteja. Sääli, sillä maisemien lisäksi itse hautausmaa oli kaikessa kauneudessaan näkemisen arvoinen. Ei synkkä, vaan kuten kuvista näkyy, melkoisen kaunis ja levollinen paikka viimeiseksi lepopaikaksi. Ihastuttavia ja hyvinhoidettuja vaaleita hautakiviä, sinertävä maisema suoraan merelle, what more can you ask for. Kirkon sisällä en käynyt, sillä olin käynyt yhdessä vastaavassa pari päivää aikaisemmin, eikä sen askeettinen sisustus tehnyt suurta vaikutusta. Pienet kirkot, joita on saarella parituhatta, ovat kauniimpia ulkopuolelta.






Hyvä sijainti & kuinka päästä perille

Pigadia on saaren suurin asutuskeskittymä ja siellä asuu noin 2000 - 3000 asukasta. Koska hotelli sijaitsi aivan keskustan kupeessa, se toimi loistavana tukikohtana koko loman ajan. Ruokakauppa, bussiasema, ravintolat ja pienet putiikit olivat lähellä, ja elämää oli enemmän kuin saaren pienemmillä paikkakunnilla, joissa asuu vain joitakin satoja ihmisiä. Siitä huolimatta alue oli rauhallinen etenkin päivällä. Muistan ajatelleeni ensimmäisenä päivänä matkalla kauppaan, että onpa täällä hiljaista, missä kaikki ihmiset ovat. Hotellikeskittymiä löytyy saaren länsirannikolta Lefkoksesta ja Pigadiasta etelään Amopista sekä joiltakin pienemmiltä rannoilta ja vuoristokylistä, mutta näille rannoille ja kyliin ei tehdä Suomesta käsin valmismatkoja. Omatoimimatkailija pääsee saarelle lentämällä tai lautalla esimerkiksi Ateenasta, jolloin hotellin voi valita huomattavasti vapaammin. Apollomatkat tekee tällä hetkellä ainoana matkanjärjestäjänä valmismatkoja Karpathokselle, lähtö on kerran viikossa sunnuntaisin.


* * * 

Pahoitteluni, jos kuvien laatu on epätarkka isommalla ruudulla, mutta kannettavani on toiminut sen verran hitaasti viime päivinä, että tekstin kirjoittaminen onnistuu, mutta kuvien siirtäminen on yhtä ajanhukkaa. Niinpä osa näistä kuvista on suoraan puhelimestani. Toivottavasti kone alkaa toimia... tai sitten on aika ostaa uusi.
© Elina Marjaana Travel Blog • Theme by Maira G.