SWAZIMAA - TODELLA ILOINEN YLLÄTYS ETELÄISESSÄ AFRIKASSA


Joskus sitä on aika pahasti pihalla itsekin siitä, mihin on matkalla. Kun virkailija kysyi Mosambikin ja Swazimaan rajalla, mihin olen menossa, katsoin häntä hölmistyneenä ja yritin palauttaa mieleeni, miltä paikkakunnalta olinkaan varannut hotellin. Siinä oli ainakin b-kirjaimia, se alkoi ehkä m-kirjaimella ja kyllä, se taitaa olla myös maan pääkaupunki. Mbabane. Noh, hämmennyksestä huolimatta minut päästettiin rajan toiselle puolelle ja voi että, enpä olisi uskonut etukäteen, mitä kaikkea kivaa siellä odottikaan.

Syy Swazimaassa käyntiin on yksinkertainen. Kun katsoin kartasta sopivia viikonloppukohteita Maputosta käsin, huomasin tuon Etelä-Afrikan ja Mosambikin välissä olevan pienen ja tuntemattoman maan sattumalta. Uusi maapiste? Kyllä kiitos! Ajattelin, että tuskin tulen koskaan matkustamaan Swazimaahan varta vasten, joten yhtä hyvin voisin käydä siellä nyt, kun olen riittävän lähellä ja se sopii yhteen muiden matkasuunnitelmieni kanssa. Käytännöllinen syy, joka osoittautui yhdeksi matkan parhaista.


Mikä ihmeen Swazimaa?

Swazimaan kuningaskunta on noin miljoonan asukkaan sisämaavaltio Etelä-Afrikan ja Mosambikin välissä. Kyseessä on pieni ja virallisten laskelmien mukaan keskituloinen maa, joka on monelle varmasti täysin tuntematon. Itsekään en tiedä siitä juuri mitään muuta kuin, että se on harvinainen poikkeus Afrikassa - se on nimittäin kuningaskunta. Swazimaa on tiiviisti kytköksissä Etelä-Afrikkaan, mikä näkyy muun muassa ruokakaupoissa ja siinä, että maan valuutta, lilangeni, on sidottu Etelä-Afrikan randiin. Nopean tiedonetsinnän perusteella tulin siihen ennakkokäsitykseen, että olen menossa melko perinteiseen ja köyhään afrikkalaiseen maahan, jossa on raju HIV/AIDS-epidemia ja moniavioinen kuningas.



Ennakkokäsitykset vs. todellisuus

Aika nopeasti Goban raja-aseman jälkeen huomasin olevani osittain väärässä. Hyväkuntoinen asfalttitie halkoi vehreiden ja kumpuilevien maisemien poikki kilometri toisensa jälkeen ja teidenvarsilla olevat asutuskeskittymät olivat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin naapurimaassa Mosambikissa. Liikennemerkit ja opasteet olivat paikallaan, tosin paikallinen ajokulttuuri oli suomalaisesta näkökulmasta katsottuna holtitonta. Ajetaan paremmalla puolella tietä ja mieluiten mahdollisimman lujaa. 120-140 km/h oli ihan tavallinen nopeus, vaikka liikennemerkki olisi näyttänyt puolta vähemmän.

Muilta osin ainakin ulkoministeriön matkustustiedotteen mukaan Swazimaa on suhteellisen turvallinen matkailijalle. En ollut yhtä varuillani (tai kauhuissani) kuin naapurimaissa Etelä-Afrikassa tai Mosambikissa ja paikalliset vaikuttivat kaikin puolin ystävällisiltä. Yllätyin myös siitä, miten kehittynyt maa oli ainakin verrattuna omiin ennakkoluuloihini. Tämän huomasi jo raja-asemalla. Vessassa kannattaa käydä ehdottomasti Swazimaan, ei Mosambikin, puolella. Löysin myös ravintolan, josta sai gluteenitonta pastaa - siis gluteenitonta! Kokemus voi tosin olla toinen, jos saavut maahan Etelä-Afrikan puolelta, mutta ainakin Mosambikin maaseudun ja aaltopellistä rakennettujen talon jälkeen Swazimaa näyttäytyi paremmin toimeentulevalta


Mitä Swazimaassa kannattaa tehdä?

Oma suosikkini on luonto ja siihen liittyvät aktiviteetit. Vietin kaksi päivää maan pääkaupungissa Mbabanessa tai oikeastaan sen luonnossa. Kävin ihmettelemässä Sibeben erikoista graniittikiveä ja sen läheistä luontoa sekä liu'uin vaijereita pitkin Malolotjan kansallispuistossa. Kirjoitan näistä kokemuksista vielä lisää, mutta oman kokemukseni perusteella Swazimaassa kannattaa ehdottomasti suunnata luontoon ja tehdä siellä jotain kivaa, vaikkapa patikoida. Maassa on useita luonnonpuistoja, joten jos aikaa on enemmän kuin kaksi päivää, on varmasti hyvä idea tutustua useampiin alueisiin, esimerkiksi monien matkailijoiden suosimaan Mlilwanen luonnonpuistoon, joka on maan vanhin tai Hlaneen, joka sijaitsee lähellä Mosambikin rajaa.

Nautin suunnattomasti myös yhteensä muutaman sadan kilometrin ajomatkasta ja etenkin kilometreistä Manzinista Mbabaneen ja Mbabanesta Malolotjan kansallispuistoon. Ezulwinin laakso on upea. Olisin varmasti voinut istua autossa päiväkausia ja ihastella ympärille avautuvaa vihreää ja kevyesti kumpuilevaa maisemaa. Pääosin hyväkuntoinen tie mutkitteli laaksossa ylös ja alas ja edessä oli kilometrikaupalla pelkkää avointa tilaa ja suhteellisen vähän muita autoja. Vastaan tuli paljon enemmän lehmiä, jotka laidunsivat teidenvarsilla, eivätkä juuri välittäneet ohiajavista autoista. 

Swazimaa houkuttelee matkailijoita upeiden luontokokemusten lisäksi perinteisellä kulttuurillaan. Paikalliseen kulttuuriin, rakennuksiin ja käsitöihin pääsee tutustumaan muun muassa cultural village -tyyppisissä paikoissa, kuten Mantenga Cultural Villagessa. Meille suositeltiin tätä vaihtoehtoa hotellin respasta, mutta päätimme suunnata sen sijaan luontoon. Kulttuuri kyllä kiinnostaa, mutta olen todella huono ostamaan paikallisia tuotteita. Oli kyllä kiinnostavaa kuulla, että Swazimaassa järjestetään vuosittain niin sanottu Reed Dance Ceremony, jossa kuningas valitsee itselleen uuden vaimon. Vaimoja on jo reilusti yli 10 ja lapsia päälle 30.




Hiljainen pääsiäisviikonloppu

En osaa edelleenkään sanoa kannattaako Swazimaahan matkustaa varta vasten, mutta jos käyt lähistöllä, vaikkapa Krugerin kansallispuistossa, kannattaa ehdottomasti harkita muutaman päivän pysähdystä Swazimaan puolella. Matkustaminen on helppoa, eikä aiheuta ylimääräisiä kuluja, sillä suomalainen pääsee sinne ilman viisumia. Juttelin samassa hotellissa majoittuneen eläkkeellä olevan ranskalaispariskunnan kanssa ja heillä oli oikein näppäränkuuloinen matkasuunnitelma - ensin Krugerin kansallispuisto ja Swazimaa omatoimisesti, sitten Johannesburgista Kapkaupunkiin lentämällä loppuajaksi.

Swazimaassa ei ole valtavaa massaturismia, ei edes pääsiäisviikonloppuna. Sibeben alueella näin vain pari hassua matkailijaa, Malolotjassa heitä oli korkeintaan parikymmentä yhtä aikaa. Swazimaassa yhdistyi oikeastaan kaikki se, mitä olen rakastanut matkailussa viime aikoina. Kaunis luonto, riittävän lämmin sää ja riittävästi palveluja. Hotellivalintamme Mountain Inn osoittautui oikein loistavaksi, vaikka sade ja sumu peittivätkin parhaat näkymät alas laaksoon. Aurinkoisella säällä olisin saanut Swazimaasta vielä paremman kuvan, mutta jo nyt ihastuin kymmeniä ja kymmeniä kilometrejä jatkuvaan laaksomaisemaan ja luonnon vihreyteen.


12 kommenttia

  1. Whii, tutun näköistä maisemaa! Me oltiin tammikuussa Swasimaassa juurikin tuollaisella ranskalaisen pariskunnan kiertomuodolla: ensin pari viikkoa Kapkaupungissa autoillen ja sieltä lento Johannesburgiin, josta ensin Krugeriin ja sieltä Swasimaan kautta takaisin Joburgiin. Olin niin rakastunut Etelä-Afrikkaan, että en voinut enää ajatella Swasimaan tarjoavan oikein mitään. Mutta olin niin väärässä! Kuten sinäkin, ihastuin paikkaan :) Niin vihreä ja kaunis ja ihmiset mitä mukavampia. Ja erikoista oli erityisesti kaikki ne puuviljelmät, joista tuli mieleen enemmän joku Kanadan istutettu metsä kuin Swasimaa. :D Upea kohde kaikinpuolin, ainut mikä jäi harmittamaan, oli se, että ei ollut kuin pari päivää aikaa Swasimaassa. Voisin lähteä vaikka uudelleen :)

    http://www.rantapallo.fi/fridaingrid/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana kuulla, että täällä on muitakin Swazimaasta intoilevia! Olin kyllä tosi yllättynyt, miten paljon ihastuin maahan ja miten hyvin viihdyin ihan vaan autossa upeiden maisemien ja hyvän musiikin kanssa. :) Sanos muuta, mäkin olin vain yhden yön reissulla, mutta näkemistä olis kyllä riittänyt useammallekin päivälle. Luin jostain, että on nimenomaan tosi tyypillistä, että ihmiset menevät Swazimaahan juurikin osana muuta reissua ja ovat siellä vain päivän tai pari. :) Ja kiitti blogilinkistä!

      Poista
  2. Kiva lukea tällaisista tuntemattomammista kohteista. Swazimaa kuuluu niihin paikkoihin, että joskus kuullut, mutta ei mitään hajua.... Afrikka kiehtoo, mutta aina miettii turvallisuusnäkökulmaa ja sitten tässä iässä jo noita fasiliteetteja. Tämähän ei kuulosta ollenkaa pahalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Mullekin nimenä tuttu, mutta en olisi osannut ennen reissua sijoittaa oikein edes kartalla. 😊 Afrikassa voi matkustaa ja majoittua oikein mukavasti, toki se vaatii sitten enemmän rahaa ja esimerkiksi valmiiksi suunniteltuja matkoja. Monet kaupungit ovat kyllä kaoottisia, mutta luonto puolestaan rauhallinen.

      Poista
  3. Täytyy myöntää että meikäläisen yleissivistys Afrikan maista on häpeällisen alkeellista. Toisaalta, on ihan hauska lukea tällaisista paikoista joista ei ole yhtään minkäänlaisia ennakkotietoja. Minäkin olen päätynyt erinäisiin paikkoihin puolittain vain maapisteiden haussa, en aina ihan onnistuneesti, mutta kiva että joukkoon mahtuu myös tällaisia iloisia yllätyksiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kyllä munkaan yleissivistyksellä kovin juhlita. 😂 Swazimaa oli kaikin puolin iloinen yllätys ja sieltä löytyi tosi kivaa tekemistä pariksi päiväksi. Mitkä maat on ollu erityisen huteja pisteitä metsästäessä?

      Poista
  4. Maapisteen kohdalla olin jo sulkea selaimen, koska vierastan niin paljon matkustamista vain pisteiden vuoksi, mutta onneksi luin loppuun. Afrikka kaikessa monimuotoisuudessaan kiehtoo. Olen ollut siellä kovin vähän ja aina järjestetysti. Omatoiminen seikkailu kiehtoisi, mutta taidan olla siihen liian nössökkä. Siksi on mukava kuulla tällaisista helpoista ja suht kehittyneistä Afrikan maista, joista voisi aloittaa. Minua kiinnostaa yleensä suunnilleen kaikki, joten takuulla löytäisin oman tapani viihtyä Swazimaassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiva että jatkoit lukemista! Mä en lähde koko reissulle varta vasten siksi, että saisin ns. maapisteen, mutta teen usein niin, että kun matkustan varsinaiseen kohteeseen, niin katson onko lähellä joku kiinnostava, usein pieni maa, jonne voisin mennä, mutta jonne tuskin menisin pelkästään ja sitten pyrin yhdistämään ne. Näin on löytynyt tosi kivoja uusia ja usein hieman vieraampia paikkoja. Matkailussa, kuten muussakin, laatu kuitenkin on määrää tärkeämpi. :) Swazimaa oli todella kiva yllätys ja vaikka turismi ei ole kovin kehittynyttä siellä, niin palveluja oli kuitenkin riittävästi ainakin pääkaupunkiseudulla. Eri puolilla Afrikkaa pystyy matkustamaan laadukkaasti niin halutessaan, mutta se ei ole samalla tavalla edullista kuin esimerkiksi monissa Aasian maissa. :)

      Poista
  5. Oli kyllä todella hauskaa lukea postausta maasta, josta en ole lukenut välttämättä ikinä yhtään matkajuttua. :) Hyvä vinkki, että Swazimaan voi yhdistää vierailuun sen naapurivaltioissa, ehkä vähän samaan tapaan ajattelin joskus käydä Liechtensteinissa ja Luxemburgissa. Ja erittäin hyvä tieto, että esim. vessassakäynti on miellyttävämpää Swazimaassa kuin Mosambikissa! Vessakokemukset on joskus ulkomailla varsin traumaattisia... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Swazimaassa oli myös kiva käydä, vaikka etukäteen en juuri tiennyt maasta. Onneksi siellä odotti upea luonto ja muutama kiva aktiviteetti, joista lisää myöhemmin. :) Mua harmittaa ihan älyttömästi, etten tajunnut käydä Luxemburgissa, kun asuin Brysselissä, vaikka tykkään yhdistää pikkumaita muihin maihin. Heh, joo on kyllä melkoisia vessakokemuksia!

      Poista
  6. Hei,

    Törmäsin tähän tekstiisi opiskellessani Swazimaasta. Mielenkiintoinen juttu, itse en ole maassa käynyt.
    Tiesitkö muuten, että tuo ruokotanssiperinne ei ole siihen osallistuville tytöille (joista suuri osa alaikäisiä, nuorimmat voivat olla ilmeisesti vain 11-vuotiaita) vapaaehtoinen, vaan perheitä jotka kieltäytyvät lähettämästä tytärtään tanssimaan kuninkaalle, rangaistaan sakolla.
    Köyhille perheille esimerkiksi lehmän menettäminen on todella iso asia. Ja tosiaan, tansseissa uhkana on tuo kuninkaan vaimoksi päätyminen. Siitä en tarkemmin tiedä, millaiset oltavat kuningattarilla maassa on, (toisaalta tietysti yltäkylläisemmät kuin valtaosalla kansasta) mutta ainakin yksi heistä teki jokin aika sitten itsemurhan oltuaan käytännöllisesti katsoen vankina asunnossaan, saamatta poistua edes oman sisarensa hautajaisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun jaoit tämän näkökulman! Blogissa keskityn pääasiassa matkailun näkökulmaan, mutta ihmisoikeusasiat on aina hyvä pitää mukana. Olen perehtynyt GBV-teemoihin blogin ulkopuolella ja valitettavasti haitallisia tapoja on edelleen liian paljon eri puolilla maailmaa.

      Poista

© Elina Marjaana Travel Blog • Theme by Maira G.