NÄIN SUJUI KUUSI LENTOA ETELÄ-AFRIKKAAN

NÄIN SUJUI KUUSI LENTOA ETELÄ-AFRIKKAAN

• sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Kuinka selvitä pitkästä lentomatkasta - siinäpä vasta oivallinen kysymys. Kun lensin viime marraskuussa Kapkaupunkiin, valitsin kahden vaihdon taktiikan, vaikka kaupunkiin pääsee kätevästi ja monta tuntia nopeammin yhdellä vaihdolla. Vastaan tuli niin loistava hinta, etten voinut olla ostamatta lentoja, vaikka tuhlasinkin valinnallani aikaa ja luontoa. Maksoin lennoista alle 600 euroa, mikä on oikein hyvä hinta ottaen huomioon, että kyseessä ei ollut tarjouskampanja.

Lensin Helsingistä Kapkaupunkiin neljällä eri yhtiöllä - KLM, Comair, Air France ja Finnair. Meno- ja paluumatkojen matkustusaika oli +/- 25 tuntia ja vaihtoaika oli kahden ja kuuden tunnin välillä per lentokenttä. Matkalla tulivat tutuiksi niin Amsterdamin, Pariisin kuin Johannesburgin kentät. Pari kertaa harmitti, että olin ottanut halvat lennot. Amsterdamissa katsoin lähtevien lentojen taulua ja bongasin kaksi saman lentoyhtiön, viiden minuutin välein Etelä-Afrikkaan lähtevää lentoa. Toinen oli minun lentoni Johannesburgiin ja toinen suora lento Kapkaupunkiin. Oh yes!

Tyypillistä lentokonetekemistä mulle on kirjoittaminen, lukeminen, nukkuminen ja syöminen. Viihdyn myös erittäin hyvin omissa ajatuksissani suunnitellen ja pohtien tulevaa matkaa tai mitä nyt milloinkin on mielessä. Yleensä katson myös elokuvan tai pari, jos valikoimassa on jotain sopivan kevyttä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta en ole pitkästynyt koneessa, vaikka lento kestäisikin pitkään. Istuminen toki puuduttaa jossain vaiheessa ja pohkeet turpoavat, mutta onneksi se on väliaikaista. Kapkaupungin matkalla pidin lentoaikaa omana aikanani ja se sujui niin hyvin, etten ehtinyt edes lukea mukana olevaa lehteä.

Menomatka

Helsinki-Amsterdam

Matkan ensimmäinen KLM:n lento oli lyhyt aamupyrähdys Euroopan sisällä. Lento tuntui lyhyeltä lähinnä siksi, että nukahdin jo ennen nousukiitoa ja havahduin vain hetkeksi nousun aikana nukahtaakseni taas uudestaan. Istuin keskipenkillä, mikä ei taannut parhaita unia tai ainakaan hyvää asentoa niskalle, mutta paikka oli koneen etuosassa, mikä oli kätevää jatkolennon kannalta. Pääsin nopeasti ulos ja painelin vauhdilla jatkolennon portille.

Amsterdamin kentällä oli suuren maailman meininki. Portti oli kaukana, noin puolen tunnin kävelymatkan päässä ja ihmisiä oli valtavasti joka paikassa. Kävelin pikakävelyä, ohittelin ja lopulta löysin oikealle portille. Onneksi eka lento oli ajoissa ja vaihtoaikaa oli riittävästi. Yleensä hehkutan matkustamista ja lentokenttiä, mutta yhtä asiaa stressaan matkustaessani yksin - vaihtoja. On kuumottavaa seurata opasteita, ohitella ihmisiä ja miettiä miten paljon matkaa on jäljellä.

Amsterdam - Johannesburg

Amsterdamin kentällä tajusin, että olen matkustanut viime vuosina lähinnä suorilla lennoilla ja pienillä lentokentillä. Mieleeni tuli ensimmäinen yksin tehty kahden vaihdon lentokokemus vuosia sitten, jolloin olin matkalla Yhdysvaltoihin Mainen osavaltioon. Lennot oli myöhässä ja aikataulut pielessä, eikä se kokemus ollut erityisen rentouttava. Tällä kertaa selvisin KLM:n toiselle lennolle hyvin ja ajallaan. Siirryin pitkään jonoon, joka kiemurteli ympäri odotushallia ja vei lopulta omalle paikalle lentokoneessa.

Istuin jälleen keskipaikalla. Toisella puolella oli ranskalainen perheenisä, joka kertoi 30 vuotta sitten tekemästään Afrikan matkasta ja kysyi kirjoitanko työkseni. Olin ottanut läppärin esiin ja luonnostelin tulevia blogikirjoituksia. Ajatus kulki yllättävän hyvin ja sain keskittyä rauhassa muutaman tunnin. Katsoin myös yhden elokuvan, Hairsprayn, joka oli juuri sopivaa keveähköä lentokoneviihdettä. Ruoka koneessa oli ihan ok, mutta ei läheskään niin hyvää kuin paluumatkan pitkällä lennolla. Välillä yritin nukkua, välillä lukea kirjaa. Mukana oli Deborah Rodriguezin Kabulin kauneuskoulu, mutta luin sitä vain 50 sivua koko matkan aikana.

Johannesburg - Kapkaupunki

Saavuin Johannesburgiin illalla ja menin suoraan muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan hotelliin. Aamulla oli aikainen herätys ja mielenkiintoinen lento Comairilla. Matkavarausta tehdessäni googlasin kuumeisesti kokemuksia kyseisestä lentoyhtiöstä, enhän ollut kuullut siitä aikaisemmin. Kokemukset oli suurelta osin positiivisia. Johannesburgin lentokentällä huomasin Comairin olevan ihan tavallinen low cost -lentoyhtiö. Koneessa oli paljon porukkaa, mutta ihan täynnä se ei ollut. Ennen lentoa kävin hakemassa aamukahvin lentokentän alakerrassa sijaitsevasta kahvilasta, joka oli oikein loistava take away -kahville.

Koko matkan hienoin lentokokemus oli laskeutuminen Kapkaupunkiin. Lentokone teki mielettömän upeat ja pehmeän kaarevat maneerit laskeutuessaan ja eteen avautuivat kaikki Kapkaupungin kohokohdat - Pöytävuori, Lion's Head ja upea rantaviiva. Tästä pisteet kapteenille, oli yksi elämäni upeimmista laskeutumisista. Kapkaupunki näyttää upealta joka kulmasta, myös tuhruisen lentokoneenikkunan läpi. Istuin  koko lyhyen lennon ikkunapaikalla, vihdoinkin. Se on mun suosikkipaikka aina ja kaikkialla.

Paluumatka

Kapkaupunki - Johannesburg

Olin Kapkaupungin lentokentällä hyvissä ajoin aamulla noin puolen tunnin Uber-matkan jälkeen majoituksesta. Tsekkasin matkatavarat lennolle ja tällä kertaa ne tulivat yhdellä tsekkauksella suoraan perille. Katselin viereistä jonoa, jossa ihmiset jonottivat iloisen oranssiin Mango Airlinesiin, toiseen Etelä-Afrikan low cost -yhtiöön. Mukavuus on pitkillä lennoilla todella tärkeää, mutta paluumatkalle en ollut valinnut yhtä rentoja vaatteita kuin menomatkalle. Harmittelin paitavalintaa, vaikka selvisinkin ihan hyvin pienten kiristelyjen kanssa. Comairin toinen lento sujui yhtä hyvin kuin ensimmäinen, tosin Kapkaupunkiin oli huomattavasti mukavampi tulla kuin mitä sieltä oli lähteä. Johannesburgin lentokentällä söin thaimaalaista, sillä olin ottanut vain pienet eväät mukaan ja odotin, etten voi kovin paljon syödä myöskään lentokoneruoasta - toisin kuitenkin kävi.

Johannesburg - Pariisi

Pitkä yölento meni yllättävän nopeasti ja kivuttomasti hyvän rytmityksen ansiosta. Olin tosi tyytyväinen illalliseen, josta pystyin syömään kaiken muun paitsi pienen kanapalan. Ranskalaisen lentoemännän kanssa oli hauska hetki, kun hän antoi juoman kanssa tavallisen keksin. Kerroin erityisruokavaliosta, sillä ruoka oli tulossa seuraavassa vaunussa hänen jälkeensä. Lentoemäntä totesi ensin ilmeisesti vitsinä, että asia ei kuulu hänelle, koska hän jakaa vain juomia, mutta lisäsi kuitenkin, että jos kaikki ovat hoitaneet hommansa hyvin, minulle pitäisi olla gluteeniton annos. Katsoin vehnäkeksiä pöydälläni ja toivoin, että muut olivat hoitaneet hommansa paremmin.

Nukuin useita tunteja pienissä pätkissä. Istuin käytäväpaikalla, eikä vieressäni istunut ketään, joten sain nojata viereisen penkkiin. Vasen käsi puutui ja keho oli jähmeä, mutta muuten lento sujui hyvin. Aamulla oli jälleen hyvä ja monipuolinen aamupala. Täytyy sanoa, että olen todella tyytyväinen ja iloisesti yllättynyt Air Francen gluteenittomasta ruoasta. Sen lisäksi, että niissä oli vain vähän lihaa, maku oli myös kohdallaan. Oli hauska istua ranskalaisten keskuudessa, kun menolennolla suurin osa oli alankomaalaisia. Mulle on vähän epäselvää, ketkä matkustavat ja missä tarkoituksessa Etelä-Afrikkaan, sillä molemmilla lennoilla iso enemmistö oli keski-ikäisiä pariskuntia. Noh, joka tapauksessa, lento oli perillä kuuden maissa aamulla ja edessä oli kuuden tunnin pitkä odotus.

Pariisi - Helsinki

Jos en tajunnut menolennolla, miksi kolmen lennon taktiikka maksaa vähemmän kuin kahden, tajusin sen viimeistään Pariisissa. Sillä välin, kun odotin omaa lentoani, useita lentoja, myös Finnairin, lähti Helsinkiin. Siinä missä säästin rahaa, tuhlasin aikaani. Olin melkoisessa koomassa kevyesti nukutun yön jälkeen, joten ensimmäiset tunnit kirjaimellisesti istuin penkillä tekemättä mitään. Jossain välissä hain reippaasti ylihinnoiteltua kahvia ja välipalaa. Kirjoitin blogia koneella ja muokkasin kuvia puhelimella, välillä kiersin kauppoja ja fiilistelin yleistunnelmaa.

Itse lento lähti vähän myöhässä, minkä vuoksi olimme myöhässä myös Helsingissä. Torkuin muutamaan otteeseen, mutta muuten olin omissa ajatuksissani. Mustikkamehu oli hyvää ja siitä tuli kotoisa olo. Sain matkatavarat ensimmäisten joukossa, joten olin todella nopeasti junassa matkalla kotiin. Hieman jännitti, miten matkatavarat tulevat perille molempiin suuntiin, mutta onneksi niiden kanssa ei ollut ongelmia. Myös uudehko matkalaukkuni pärjäsi hienosti toisella matkallaan, samoin ihana uusi viikonloppulaukku, jonka olin hankkinut reissua varten, jotta saisin sinne läppärin, eväät ja kaiken muun.

Mitä opin kokemuksesta?

Minusta on tullut mukavuudenhaluinen. Vaikka lennot menivät hyvin ja sain kauan kaipaamaani omaa aikaa, seuraavalla kaukomatkalla ainakin harkitsen parempia yhteyksiä. Tykkään kyllä matkustaa yksin ja viihdyn edelleen lentokentällä, mutta yksin matkustaessani tarkastan niin lentoaikataulun kuin oikean portin liian monta kertaa, varsinkin vaihtoyhteyksin kohdalla. Toisaalta moni asia riippuu omasta asenteesta ja ainakin itselläni toimii se, että pidän yksin matkustamista nimenomaan omana aikana, jolloin voin tehdä omia kivoja juttuja. Olen avoin uusille ja vieraille lentoyhtiöille, eivätkä vähemmän tunnetut yhtiöt pelota, elleivät ne löydy mustalta listalta. Oli hauska huomata, että pidin Comairia todella epäilyttävänä, mutta lopulta se oli kuin mikä tahansa (halpa)lentoyhtiö. Kaikki riippuu tietenkin omista prioriteeteista, mutta jos haluat säästää aikaa ja luontoa, niin kannattaa lentää Kapkaupunkiin yhdellä vaihdolla.

Miten sinä saat ajan kulumaan pitkällä lentomatkalla?